Conceptions of National Film Style During the Studio Era

  • Kimmo LaineEmail author
Part of the Palgrave European Film and Media Studies book series (PEFMS)


This chapter focuses on what was considered a national film style during the studio era after the coming of recorded sound. Remarkable changes took place in the early 1930s in film production and aesthetics, in import and distribution, as well as in exhibition practices. These were partly caused by the conversion to sound film, but equally important was the mission of creating a domestic cinema for a small nation in the context of an effectively transnational film culture. The notion of national style is discussed from several different, partly overlapping angles: in terms of the house styles of the major production companies, the rhetoric concerning national cinema and national film style, and different modes of film practice adopted from foreign sources—classicism, theatricalism, pictorialism and avant-garde.


Film Production Recorded Sound Film Industry Sound Technology House Style 
These keywords were added by machine and not by the authors. This process is experimental and the keywords may be updated as the learning algorithm improves.


  1. Altman, R. (1999). Film/Genre. London: BFI Publishing.Google Scholar
  2. Balio, T. (1993). Grand design: Hollywood as a modern business enterprise, 1930–1939. Berkeley/Los Angeles/London: University of California Press.Google Scholar
  3. Bordwell, D. (1985). The introduction of sound. In D. Bordwell, J. Staiger, & K. Thompson (Eds.), The classical Hollywood cinema: Film style and mode of production to 1960 (pp. 298–308). London: Routledge.CrossRefGoogle Scholar
  4. Bordwell, D. (1997). On the history of film style. Cambridge/London: Harvard University Press.Google Scholar
  5. Broe, D. (2014). Class, crime and international film Noir: Globalizing America’s dark art. New York: Palgrave Macmillan.CrossRefGoogle Scholar
  6. Danan, M. (1999). Hollywood’s hegemonic strategies. Overcoming French nationalism with the advent of sound. In A. Higson & R. Maltby (Eds.), ‘Film Europe’ and ‘Film America’. Cinema, commerce and cultural exchange 1920–1939 (pp. 225–248). Exeter: University of Exeter Press.Google Scholar
  7. Gaudreault, A. (2009). From Plato to Lumière. Narration and monstration in literature and cinema. Toronto/Buffalo/London: University of Toronto Press.Google Scholar
  8. Gunning, T. (2006). Modernity and cinema. A culture of shocks and flows. In M. Pomerance (Ed.), Cinema and modernity (pp. 297–315). New Brunswick/New Jersey/London: Rutgers University Press.Google Scholar
  9. Hake, S. (2002). German national cinema. London/New York: Routledge.Google Scholar
  10. Higson, A. (1989). The concept of national cinema. Screen, 30(4), 36–46.CrossRefGoogle Scholar
  11. Honka-Hallila, A. (1994). Laulavan jääkärin mykkä morsian: Teknologia ja elokuvan historia. In R. Kinisjärvi, T. Malmberg, & J. Sihvonen (Eds.), Elokuva ja analyysi: Katsauksia elävän kuvan erittelyyn ja tulkintaan (pp. 11–29). Helsinki: Painatuskeskus and Suomen elokuva-arkisto.Google Scholar
  12. Honka-Hallila, A. (1995). Elokuvakulttuuria luomassa. In A. Honka-Hallila, K. Laine, & M. Pantti (Eds.), Markan tähden: Yli sata vuotta suomalaista elokuvahistoriaa (pp. 11–68). Turku: Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus.Google Scholar
  13. Honka-Hallila, A. (1996). Äänielokuva tulee Suomeen. In K. Uusitalo et al. (Eds.), Suomen kansallisfilmografia 1 (pp. 463–469). Helsinki: Edita and Suomen elokuva-arkisto.Google Scholar
  14. Kalha, H. (2009). The case of Theodor Tugai: The filmstar and the factitious body. In T. Soila (Ed.), Stellar encounters: Stardom in popular European cinema (pp. 132–142). New Barnet: John Libbey.Google Scholar
  15. Kassila, M. (2004). Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Kassila. Helsinki: WSOY.Google Scholar
  16. Keto, J. (1974). Elokuvalippujen kysyntä ja siihen vaikuttaneet tekijät Suomessa 1915–1972. Helsinki: The Helsinki School of Economics.Google Scholar
  17. Kivimaa, A. (1937). Teatterivaeltaja. Kirjoista, kirjailijoista ja näyttämön taiteesta. Porvoo: WSOY.Google Scholar
  18. Kivimies, Y. (Ed.). (1937). Pidot Tornissa. Jyväskylä: Gummerus.Google Scholar
  19. Koivunen, A. (1995). Isänmaan moninaiset äidinkasvot. Sotavuosien suomalainen naisten elokuva sukupuoliteknologiana. Turku: Suomen elokuvatutkimuksen seura.Google Scholar
  20. Kuusela, P. A. M. (1976). Puoli vuosisataa filmiäänitekniikkaa Suomessa. Helsinki: Suomen elokuvasäätiö.Google Scholar
  21. Kääpä, P. (2010). The national and beyond. The globalisation of Finnish cinema in the films of Aki and Mika Kaurismäki. Oxford: Peter Lang.CrossRefGoogle Scholar
  22. Neale, S. (1985). Cinema and technology. Image, sound, colour. London: BFI and MacMillan.Google Scholar
  23. Neale, S., & Krutnik, F. (1990). Popular film and television comedy. London/New York: Routledge.Google Scholar
  24. Qvist, P. O. (2010). The 1930s’ Folklustspel and film farce. In M. Larsson & A. Marklund (Eds.), Swedish film. An introduction and reader (pp. 119–133). Lund: Nordic Academic Press.Google Scholar
  25. Staiger, J. (2002/1985). The Hollywood mode of production to 1930. In D. Bordwell, J. Staiger, & K. Thompson (Eds.), The classical Hollywood cinema: Film style and mode of production to 1960 (pp. 87–153). London: Routledge.Google Scholar
  26. Thompson, K. (1988). Breaking the glass armor. Neoformalist film analysis. Princeton: Princeton University Press.Google Scholar
  27. Topelius, Z. (1942/1875). Maamme kirja. Lukukirja Suomen alimmille oppilaitoksille. Porvoo: WSOY.Google Scholar
  28. Töyri, E. (1978). Me mainiot löträäjät… Suomalaisen elokuvan raamikehitysvuodet 1920–1940. Helsinki: Suomen elokuvasäätiö.Google Scholar
  29. Töyri, E. (1983). Vanhat kameramiehet: Suomalaisen elokuvan kameramiehiä 1930–1950. Helsinki: Suomen elokuvasäätiö.Google Scholar
  30. Uusitalo, K. (1994). Kuvaus–kamera–käy. Lähikuvassa suomifilmit ja Suomi-Filmi Oy. Helsinki: Kirjastopalvelu.Google Scholar
  31. von Bagh, P., & Riikonen, M. (1991). SF-elämää. Filmihullu, 24(6), 24–27.Google Scholar
  32. Wahl, C. (2010). Babel’s business: On Ufa’s multiple language film versions, 1929–1933. In C. Rogowski (Ed.), The many faces of Weimar cinema: Rediscovering Germany’s filmic legacy (pp. 235–267). Rochester: Camden House.Google Scholar
  33. Williams, A. (1992). Historical and theoretical issues in the coming of recorded sound to the cinema. In R. Altman (Ed.), Sound theory sound practice (pp. 126–137). London/New York: Routledge.Google Scholar

Copyright information

© The Author(s) 2016

Authors and Affiliations

  1. 1.Film StudiesUniversity of OuluOuluFinland

Personalised recommendations