Advertisement

Finnish mergers: Change in the Context of Continuity

  • Terhi Nokkala
  • Jussi Välimaa
Chapter
Part of the Palgrave Studies in Global Higher Education book series (PSGHE)

Abstract

This chapter focuses on three prominent university mergers in Finland which took place during the last decade. In order to understand the mergers and the developments that led to them, we highlight broader higher education policy change, most notably the making and implementation of the new Universities Act (558/2009). The changing discourse around the role of higher education (Nokkala, 2016) and the changing of the Universities Act took place in parallel to the merger processes, thus forming the broader political context which the structural development took place. In our analysis, we take as our central perspective the roles of the national actors to introduce national translations and solutions and local interests into the forum of national policy making (Kauko, 2014); while recognising the roles of international discourses (Nokkala, 2007, 2016) and policy influences (Piironen, 2013; Kallo, 2009; Kauko and Diogo 2012). In 2009, there were 20 universities in Finland. In 2016 the number was 14.

Keywords

High Education Structural Development High Education Institution High Education System Structural Reform 
These keywords were added by machine and not by the authors. This process is experimental and the keywords may be updated as the learning algorithm improves.

References

  1. Aarrevaara, T., & Dobson, I.R. (2016). Merger mania? The Finnish higher education experience. In Pinheiro, R., Geschwind, L. and Aarrevaara, T. (eds.), Mergers in higher education (pp. 59–72). Cham: Springer International Publishing.CrossRefGoogle Scholar
  2. Aittola, H., & Marttila, L. (2010) Eds. Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos. Helsinki: Opetusministeriön julkaisuja. 2010:5.Google Scholar
  3. Arnesen, A. L., & Lundahl, L. (2006). Still social and democratic? Inclusive education policies in the Nordic welfare states. Scandinavian Journal of Educational Research, 50(3), 285–300.CrossRefGoogle Scholar
  4. Castells, M., & Himanen, P. (2002). The information society and the welfare state: The finnish model. Vol. 250 Oxford: Oxford University Press on Demand.CrossRefGoogle Scholar
  5. Cremonini, L., Westerheijden, D. F., Benneworth, P., & Dauncey, H. (2014). In the shadow of celebrity & quest world-class university policies and public value in higher education. Higher Education Policy, 27(3), 341–361.CrossRefGoogle Scholar
  6. EK. (2006). Menestyvien Yritysten Suomi: Kohti Eduskuntavaaleja 2007. Helsinki: Elinkeinoelämän Keskusliitto.Google Scholar
  7. EK (2007). Koulutuksen Mitoitus Koulutuksen ja Tutkimuksen Kehittämissuunnitelmassa 2007–2012. Statement of the Confederation of Finnish Industry and employers for the Development plan for Education and Research 2007–2012. Helsinki: Elinkeinoelämän Keskusliitto. http://docplayer.fi/16701752-Tutkimuksen-kehittamistoiminnan-ja-koulutuksen-ennakointi-kytkettavatiukasti-yhteen.html. Accessed 8 May 2007.
  8. Erkkilä, T., & Piironen, O. (2013). Reforming higher education institutions in Finland: Competitiveness and global university rankings. In T. Erkkilä (Ed.), Global university rankings (pp. 124–143). Houndmills, Basingstoke: Palgrave Macmillan UK.CrossRefGoogle Scholar
  9. Iivari, J. (2007). Miljardin euron puhallus. Suomen Kuvalehti 19 (11.5.2007).Google Scholar
  10. Kallo, J. (2009). OECD education policy. A comparative and historical study focusing on the thematic reviews of tertiary education Finnish Educational Research Association. Research in Educational Sciences, 45. Jyväskylä: FERA.Google Scholar
  11. Kankaala, K., Kaukonen, E., Kutinlahti, P., Lemola, T., Nieminen, M., & Välimaa, J. (2004). Yliopistojen kolmas tehtävä? Sitra 264. Helsinki: Sitra.Google Scholar
  12. Kauko, J. (2014). Complexity in higher education politics: Bifurcations, choices and irreversibility. Studies in Higher Education, 39(9), 1683–1699.CrossRefGoogle Scholar
  13. Kauko, J., & Diogo, S. (2012). Comparing higher education reforms in Finland and Portugal. Higher Education Management and Policy, 23(3), 1–20.CrossRefGoogle Scholar
  14. Kauppinen, I., & Moisio, O.-P. (2008). Taloudellisista intresseistä ja vanhoista kaunoista kumpuava korkeakoulupolitiikkamme. Tiedepolitiikka, 33(3), 7–22.Google Scholar
  15. Kivistö, J., & Tirronen, J. (2012). New elitism in universal higher education: The building process, policy and the idea of Aalto university. In S. Ahola & D. Hoffman (Eds.), Higher education research in Finland (pp. 69–87). Jyväskylä: Finnish Institute for Educational Research.Google Scholar
  16. Manninen, H. (2016). “SIITÄ ON LÄHDETTÄVÄ ETTÄ TÄHÄN ON TULTU” Selvityshenkilön ehdotus Lapin korkeakoulukonsernin omistussuhteiden muuttamiseksi ja yhteistyön suunnitelmalliseksi kehittämiseksi. Kaupunkineuvos Hannes Manninen. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/Liitteet/Lapinkorkeakoulukonserniselvityksen_loppuraportti.pdf. Accessed 31 May 2016.
  17. Minedu (2001). An international strategy for hiher education. Helsinki: Ministry of Education.Google Scholar
  18. Minedu (2008). Education and Research 2007-2012. Development plan Ministry of Education Publications 2008:11. Helsinki: Ministry of Education.Google Scholar
  19. Minedu (2009). Strategy for the Internationalisation of Higher Education Institutions in Finland 2009–2015 Publications of the Ministry of Education, Finland 2009:23. Helsinki: Minedu.Google Scholar
  20. Nokkala, T. (2007). Constructing the Ideal university-The internationalisation of higher education in the competitive knowledge society. Tampere: Tampere University Press.Google Scholar
  21. Nokkala, T. (2008). Finland is a small country’: Narrative construction of the internationalization of higher education. N. Fairclough, B. Jessop & R. Wodak (Eds.), Education and the knowledge-based economy in Europe (pp. 171–192). Rotterdam: Sense publishers.Google Scholar
  22. Nokkala, T. and Bladh, A. (2014) Institutional autonomy and academic freedom in the Nordic context – similarities and differences, Higher Education Policy 27(1), 1–21.CrossRefGoogle Scholar
  23. Nokkala, T. (2016) National stories, convergent trends and divergent paths - discursive construction of Knowledge society in higher education policy texts. In D. Hoffman & J. Välimaa (Eds.), Re-becoming universities? Higher education institutions in networked knowledge societies (pp. 75–112). Dordrecht: Springer.Google Scholar
  24. OKM (2011). Taideyliopistoselvitystyöryhmän muistio Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:1. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.Google Scholar
  25. OKM (2016). Opetus- ja Kulttuuriministeriön tiedote. Grahn-Laasonen: Tampere3-yliopistokonsernin valmistelu alkaa nyt! http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2016/02/tampere3.html?lang=fi. Accessed 21 Feb 2016.
  26. OPM (2004). Yliopistojen ja Ammattikorkeakoulujen tutkimuksen rakenneselvitys. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja julkaisuja 2004:36. Helsinki: Opetusministeriö.Google Scholar
  27. OPM (2006a). Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteet. Keskustelumuistio 8.3.2006.Opetusministeriön monisteita 2006:2 Helsinki: Opetusministeriö.Google Scholar
  28. OPM (2006b). Taideyliopistojen rakenteiden uudistaminen Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:29. Helsinki: Opetusministeriö.Google Scholar
  29. OPM (2007a). Yliopistojen Taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:2. Helsinki: Opetusministeriö.Google Scholar
  30. OPM (2007b). Itä-Suomen yliopisto – tulevaisuuden yliopisto ajassa Opetusministeriön työryhmä- muistioita ja selvityksiä 2007:15. Helsinki: Opetusministeriö.Google Scholar
  31. OPM (2007c). Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:16. Helsinki: Opetusministeriö.Google Scholar
  32. OPM (2007d). Turusta tieteen huippukeskittymä Opetusministeriön työryhmä- muistioita ja selvityksiä 2007:17. Helsinki: Opetusministeriö.Google Scholar
  33. OPM (2007e) Konsortio, federaatio ja yhdistyminen – kansainvälinen taustaselvitys korkeakoulujen yhteistyömuodoista. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:21. Helsinki: Opetusminsteriö.Google Scholar
  34. OPM (2008). Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille 2008–2011 Opetusministeriö 7.3.2008. Helsinki: Opetusministeriö.Google Scholar
  35. Piironen, O. (2013). The transnational idea of university autonomy and the reform of the Finnish universities act. Higher Education Policy, 26(1), 127–146.CrossRefGoogle Scholar
  36. Prime Minister’s Office (2007). Government Programme of Prime Minister Matti Vanhanen’s second Cabinet. Helsinki: Prime Minister’s OfficeGoogle Scholar
  37. Saarivirta, T., & Jaatinen, R. (2016). Expansion and Curtailing in Finnish higher education between 1950–2015: The impact of economy, politics and regional policy on the higher education network. In J. Zajda & V. Rust (Eds.),Globalisation and higher education reforms (pp. 97–114). Dordrecht: Springer.CrossRefGoogle Scholar
  38. Tienari, J., Aula, H. M., & Aarrevaara, T. (2016). Built to be excellent? The Aalto university merger in Finland. European Journal of Higher Education, 6(1), 25–40.CrossRefGoogle Scholar
  39. Tirronen, J., Aula, H. M., & Aarrevaara, T. (2016). A complex and Messy merger: The road to university of Eastern Finland. In R. Pinheiro, L. Geschwind & T. Aarrevaara (Eds.), Mergers in higher education (pp. 179–193). Dordrecht: Springer International Publishing.CrossRefGoogle Scholar
  40. Tirronen, J., & Nokkala, T. (2009). Structural development of Finnish universities: Achieving competitiveness and academic excellence. Higher Education Quarterly, 63(3), 219–236.CrossRefGoogle Scholar
  41. Tirronen, J. (2008). Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Kuopion yliopisto ja Joensuun yliopisto.Google Scholar
  42. UTA (2010). Tampereen yliopiston tiedote. Yliopistoallianssi luopuu byrokratiasta ja panostaa yhteistyön sisältöihin. http://www.uta.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2010/092.html. Accessed 15 Sep 2010.
  43. Välimaa, J. (2005a) Suomalainen korkeakoulutus kriisissä? Aikuiskasvatus 1/2005, 70–74.Google Scholar
  44. Välimaa, J. (2005b). Social dynamics of higher education reforms: The case of Finland. In A. Amaral, Å. Gornitzka, & M. Kogan (Eds.), Reform and change in higher education (pp. 245–268). Dordrecht: Springer.CrossRefGoogle Scholar
  45. Välimaa, J. (2007). Tie huippuyliopistoksi–koulutuspoliittisen keskustelun analyysia The Road to Top University –analysing higher education policy debates. Tieteessä Tapahtuu, 25(5), 5–10.Google Scholar
  46. Välimaa, J. (2012). The corporatization of national universities in Finland. In B. Pusser, K. Kempner, S. Marginson, & I. Ordorika (Eds.), Universities and the Public Sphere (pp. 101–120).London: Routledge.Google Scholar
  47. Välimaa, J., Aittola, H., & Ursin, J. (2014). University mergers in Finland: Mediating global competition. In L. M. Portnoi & S. S. Bagley (Ed.), Critical perspectives on global competition in higher education. New directions for higher education (pp. 41–53). Vol. No. 168, Winter 2014. San Francisco: Jossey-Bass.Google Scholar
  48. Välimaa, J., & Nokkala, T. (2014). The dimensions of social dynamics in comparative studies on higher education. Higher Education, 67(4), 423–437.CrossRefGoogle Scholar
  49. Väyrynen, R. (1999). Globalisaatio ja Yhteiskuntapolitiikka Suomessa. Yhteenveto Sitran Globalisaatio, hyvinvointi ja työllisyys -tutkimusohjelmantuloksista. Helsinki: Sitra.Google Scholar
  50. VNK (2004). Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. Suomi maailmantaloudessa –selvityksen loppuraportti Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 19/2004. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.Google Scholar

Copyright information

© The Author(s) 2017

Authors and Affiliations

  • Terhi Nokkala
    • 1
  • Jussi Välimaa
    • 1
  1. 1.University of JyväskyläJyväskyläFinland

Personalised recommendations