Skip to main content
SpringerLink
Log in

The Establishment of Rights Discourse: From the Stalemate of the 1980s to the Reform of Constitutional Rights in 1995

  • Chapter
  • First Online:
Book cover Human Rights Redefining Legal Thought

Part of the book series: Studies in the History of Law and Justice ((SHLJ,volume 16))

  • 234 Accesses

Abstract

The 1960s and 1970s witnessed a challenge to traditional legal thinking and the legal research paradigm when a vast front of alternative views came to argue for the throne of legal scholarship. This challenge prompted scholars to pay more attention to real-life circumstances and to endorse more progressive politics. Although mainstream jurisprudence remained loyal to positivist legal philosophy and doctrinal analysis in legal research, differing methods and views became more common and acceptable. The rights of the citizen also became more pronounced in legal discourse, first from the point of view of social theory and, as time went on, from the point of view of rights.

This is a preview of subscription content, log in via an institution to check access.

Access this chapter

Log in via an institution
Chapter
USD 29.95
Price excludes VAT (USA)
  • Available as PDF
  • Read on any device
  • Instant download
  • Own it forever
eBook
USD 109.00
Price excludes VAT (USA)
  • Available as EPUB and PDF
  • Read on any device
  • Instant download
  • Own it forever
Softcover Book
USD 139.99
Price excludes VAT (USA)
  • Compact, lightweight edition
  • Dispatched in 3 to 5 business days
  • Free shipping worldwide - see info
Hardcover Book
USD 139.99
Price excludes VAT (USA)
  • Durable hardcover edition
  • Dispatched in 3 to 5 business days
  • Free shipping worldwide - see info

Tax calculation will be finalised at checkout

Purchases are for personal use only

Institutional subscriptions

Notes

  1. 1.

    Kekkonen (1998), pp. 127–141.

  2. 2.

    For a legal perspective on the liberalization of financial markets in Finland in the 1980s, see Kari (2016).

  3. 3.

    The causes of the recession in the 1990s are complicated, of course, and cannot be reduced to the liberalization of the financial markets. See, e.g., Kiander (2011), pp. 21–29, 39–40.

  4. 4.

    Rehn (1993), pp. 205–216.

  5. 5.

    Luoto (1997), pp. 91–92, 117–119.

  6. 6.

    See esp. Kultalahti (1979). See also Pohjolainen (1975).

  7. 7.

    See, e.g., Kommers and Loescher (1979) (although the perspective is notably American, the essays in the book aim to address human rights in a global and a comparative sense); Nanda et al. (1981).

  8. 8.

    See, e.g., Shue (1980) (Shue argues that social and economic rights are part of the core of human rights); Wellman (1982) (Wellman aims at establishing a solid theory of welfare rights as legal rights, as well as providing practical guidelines to make welfare rights effective).

  9. 9.

    Nanda et al. (1981), p. ix.

  10. 10.

    Shue (1980), p. 7.

  11. 11.

    See Menneskerettighetene i velferdssamfunnet (1980).

  12. 12.

    Kastari (1981), pp. 57–62. The discussion in general was: Analyysi ja keskustelua valtiosäännöstä, Politiikka 1981, pp. 57–73.

  13. 13.

    See the comments by Juuso Häikiö, Jan-Magnus Jansson, Antero Jyränki, Kai Korte, Veli Merikoski, Esko Riepula, Ilkka Saraviita, and Kauko Sipponen in Politiikka (1981), pp. 63–73.

  14. 14.

    Jyränki (1980), pp. 94, 98–99.

  15. 15.

    Karapuu and Pellonpää (1980); Hannikainen (1980), pp. 35, 46.

  16. 16.

    Jyränki et al. (1979), pp. 121–122.

  17. 17.

    Saraviita (1982), pp. 298–306; Saario (1982), pp. 220–222.

  18. 18.

    For example, Juha Lappalainen noted that scholars had begun to pay more attention to the constitutional rights of the accused in criminal proceedings (Lappalainen 1983, Footnote 17 on p. 431). Further, while reviewing Martti Majanen’s dissertation, Pekka Koskinen noted that Majanen could have dealt with problems relating to fundamental rights in more detail (Koskinen 1980, p. 168).

  19. 19.

    For example, various legal associations signed a plea to increase the protection of and education on human rights in Finland. It was stated that human rights were important for peaceful cooperation (LM 1983, pp. 869–871).

  20. 20.

    Mäenpää (1982).

  21. 21.

    The tradition was mostly set by Jansson (1955) and continued by Riepula (1973). Of course, interest in the practice of the constitutional committee and especially in the emphasized position of the protection of private property had been wider.

  22. 22.

    Pohjolainen (1980), pp. 76–112, 228.

  23. 23.

    Ibid., pp. 250–251, 262–263, 266, 274.

  24. 24.

    Kultalahti (1981), pp. 92–93.

  25. 25.

    Essential publications marking the shift in the critical scholarship are Lars Eriksson’s dissertation (Eriksson 1980) and the seminar on the rule of law and welfare state (Oikeusvaltio ja hyvinvointivaltio 1981).

  26. 26.

    Jyränki (1978), pp. 65–75.

  27. 27.

    Karapuu (1983), p. 77.

  28. 28.

    Eriksson (1983b), pp. 85–87, 97.

  29. 29.

    See, e.g., Scheinin (1983). The book consists of essays presented in a seminar held in November 1982. Some of the essays conform to a very traditional form of the criticism of the relationship between law and capitalism.

  30. 30.

    See Kultalahti (1979); Pohjolainen (1980).

  31. 31.

    Hannikainen (1983a), p. 678 (reviewing Louis Henkin (ed.), The International Bill of Rights).

  32. 32.

    Eriksson (1983a), pp. 4–6, 15.

  33. 33.

    Eriksson (1982), pp. 180–183.

  34. 34.

    The Koijärvi-Movement was a group of environmental activists who, in 1979, sought to prevent the draining of Lake Koijärvi because of the area’s importance for birds. The struggle lasted for two years, and about a hundred activists were fined. The movement eventually succeeded, however, since the lake was not drained in the end.

  35. 35.

    See, e.g., Uusitalo (1986), pp. 51, 70, 114, 125.

  36. 36.

    See Pelkonen and Rosas (1983).

  37. 37.

    LM (1982), pp. 691–692.

  38. 38.

    Seppä (1986).

  39. 39.

    Hannikainen (1983b), p. 794.

  40. 40.

    Nybergh (1985), Footnote 33 on p. 25.

  41. 41.

    Pellonpää (1983).

  42. 42.

    See, e.g., JFT (1981), pp. 30–90. The first conference was held in Lund in 1978, and a subsequent conference in Helsinki in 1980.

  43. 43.

    See 1 Mennesker og rettigheter (1983).

  44. 44.

    Scheinin (1984), pp. 135–136.

  45. 45.

    Reinikainen (1980), pp. 30–34.

  46. 46.

    The question of judicial review has been of interest to legal scholars throughout the history of independent Finland, although the vast majority of scholars have denied its power. For example, in the 1920s Ignatius (1923) argued that, contrary to the general opinion, the constitution granted the power of judicial review in fact. Although personally favouring the establishment of judicial review, Erich (1923) argued that the constitution recognized no such power. For a general overview of the Finnish discussion, as well as new arguments made in the 1960s and 1970s, see Hidén (1964), and compare with Riepula (1973), pp. 344–349.

  47. 47.

    Riepula (1973), Footnote 29 on p. 345; Jyränki (1974), pp. 91–95, 153–154.

  48. 48.

    Kastari (1964), p. 918.

  49. 49.

    Donner (1983), see esp. pp. 143–179.

  50. 50.

    Pellonpää (1984), see esp. pp. 34–35, 69–70, 82–83.

  51. 51.

    Ibid., see, e.g., pp. 136–137, 256–257..

  52. 52.

    Broms (1985), pp. 401–402, 405.

  53. 53.

    Saario (1985), p. 33.

  54. 54.

    Hallberg (1985), pp. 491, 499; Hallberg (1982), pp. 51–59.

  55. 55.

    Scheinin (1985).

  56. 56.

    Ibid., pp. 15–16.

  57. 57.

    Ibid., pp 43–53.

  58. 58.

    Ibid., pp. 71–72.

  59. 59.

    Konstari (1986).

  60. 60.

    Ibid., pp. 11, 21, 170.

  61. 61.

    Ibid., pp. 21, 42–46.

  62. 62.

    Scheinin (1987a), pp. 480–483.

  63. 63.

    Karapuu (1986), pp. 72–73, 112.

  64. 64.

    Ibid., pp. 108–115.

  65. 65.

    Viljanen (1986), p. 241.

  66. 66.

    Viljanen (1987), p. 82.

  67. 67.

    Wilhelmsson (1987).

  68. 68.

    Pöyhönen (1988).

  69. 69.

    Kennedy (2006), pp. 21, 63‒71.

  70. 70.

    Helminen and Lång (1987).

  71. 71.

    Myntti (1987, 1988a, b); Rosas et al. (1988).

  72. 72.

    Jyränki (1968), p. 999; Hidén (1971), pp. 19–25.

  73. 73.

    Karapuu (1987), p. 90; Eriksson and Scheinin (1987), p. 123.

  74. 74.

    See, e.g., Weiler (1986), pp. 1104, 1118–1119, 1126.

  75. 75.

    Kivivuori (1985), p. 49.

  76. 76.

    Myntti (1988a), pp. 37–38.

  77. 77.

    Lehtimaja (1987a), pp. 6–9.

  78. 78.

    See Halila (1986), p. 977.

  79. 79.

    Lehtimaja (1986), pp. 210, 211, 217.

  80. 80.

    Mattila (1989), p. 777.

  81. 81.

    Mäenpää (1986), Footnote 1 on p. 90.

  82. 82.

    Modeen (1986), pp. 246–279.

  83. 83.

    Palola (1988).

  84. 84.

    Ibid., p. 146.

  85. 85.

    Manninen (1989).

  86. 86.

    Ibid., pp. 182–183.

  87. 87.

    Träskman (1987).

  88. 88.

    Mäenpää (1989), pp. 287–290.

  89. 89.

    Viljanen (1988).

  90. 90.

    Scheinin (1988a, b). Scheinin had researched the constitutional problems of conscription for almost five years, and his licentiate in laws thesis was on this subject. The book was based on his thesis.

  91. 91.

    Scheinin (1989), pp. 292–293, 324–325.

  92. 92.

    See Oikeus 2/1983, pp. 69–123; Oikeus 1/1988, pp. 1–109.

  93. 93.

    Nieminen (1988), pp. 68–70, 79.

  94. 94.

    Eriksson (1989), pp. 79–80, 86–87.

  95. 95.

    Ibid., pp. 78–79.

  96. 96.

    On the discourse on welfare-state in the early 1990s, see Riihinen (1993).

  97. 97.

    Louekoski (1989).

  98. 98.

    See Myntti (1988a).

  99. 99.

    Pohjolainen (1988), pp. 114–149.

  100. 100.

    See Pohjolainen (1988), pp. 114, 120.

  101. 101.

    See, e.g., Lång (1988).

  102. 102.

    Oikeus (1987), pp. 201–202.

  103. 103.

    Lehtimaja (1987b), pp. 281–283.

  104. 104.

    Tala (1987a).

  105. 105.

    Scheinin (1987a, b), pp. 407–412.

  106. 106.

    Joutsamo (1988), pp. 143–149.

  107. 107.

    Sulkunen (1988); Scheinin (1988a).

  108. 108.

    Tala (1987b).

  109. 109.

    Lehtimaja (1988a).

  110. 110.

    Pellonpää (1988a).

  111. 111.

    Lehtimaja (1988c).

  112. 112.

    Ibid., p. 587.

  113. 113.

    Lehtimaja (1988b), pp. 419–422.

  114. 114.

    Kuosma (1989).

  115. 115.

    Nelson and Dorsey (2008), pp. 13–22.

  116. 116.

    Klug (2000), pp. 135–139.

  117. 117.

    Luoto (1997), pp. 83–88.

  118. 118.

    Heinonen (1990), p. 501.

  119. 119.

    Pekkanen (1990); Pellonpää (1990), pp. 521–544; Scheinin (1990a).

  120. 120.

    Pekkanen (1990), p. 520; Pellonpää (1990), p. 544.

  121. 121.

    Liljenfeldt and Latvala (1990); Liljenfeldt (1991).

  122. 122.

    Jyränki (1991), pp. 158, 167–174.

  123. 123.

    Tähti (1991), pp. 571, 581–584.

  124. 124.

    Mahkonen (1990).

  125. 125.

    Hallberg (1990).

  126. 126.

    Möller (1990).

  127. 127.

    Suksi (1990); Manninen (1990).

  128. 128.

    Mahkonen (1990), p. 58.

  129. 129.

    Viljanen (1990).

  130. 130.

    Nieminen (1990a).

  131. 131.

    Eriksson (1990), p. 655.

  132. 132.

    Nieminen (1990a), p. 17.

  133. 133.

    Ibid., p. 26.

  134. 134.

    Ibid., p. 22.

  135. 135.

    Saraviita (1991), p. 814.

  136. 136.

    Scheinin (1991).

  137. 137.

    Hidén (1992), p. 275.

  138. 138.

    Saarnilehto and Nuutila (1991). Antero Jyränki and Olli Mäenpää wrote articles specifically about human rights. Martti Kairinen focused on legal rights but essentially wrote about human rights. Veli-Pekka Viljanen also paid attention to human rights while examining the limitations of constitutional rights.

  139. 139.

    See Rosas and Helgesen (1990); Rosas (1990a).

  140. 140.

    See Aarnio (1991), pp. 76–81, 86; Pellonpää (1991), p. 172; Klami (1992), p. 846; Lehtimaja (1992), pp. 307–310.

  141. 141.

    See in general, Scheinin and Dahlgren (1994). A reviewer of the book noted that relatively little attention had been paid to human and fundamental rights in the discussions on the European Union (Paukku 1994, p. 851). It may well be that other aspects of integration dominated the discussion, but the human rights aspect was not ignored.

  142. 142.

    Fellman (1993).

  143. 143.

    See in general, Sakslin (1991). The articles by Scheinin, Viljanen, Manninen, and Eriksson dealt in particular with rights aspects in constitutional law.

  144. 144.

    On the increasing importance of international law in domestic law, see Rosas and Krause (1993).

  145. 145.

    Scheinin (1990b), p. 35.

  146. 146.

    Manninen (1991), p. 95.

  147. 147.

    Karapuu and Rosas (1990), p. 217.

  148. 148.

    Viljanen (1993).

  149. 149.

    Rosas (1995), p. 76.

  150. 150.

    Lehtimaja (1995), p. 186.

  151. 151.

    Kuosma (1990); Paastela (1990).

  152. 152.

    Kuosma (1990), p. 285.

  153. 153.

    Paastela (1990), p. 14.

  154. 154.

    Rosas (1990b), p. 17.

  155. 155.

    Mäenpää (1991a, b).

  156. 156.

    See, Mäenpää (1995).

  157. 157.

    Kuosma (1991a, 1992); Kairinen (1991), pp. 641, 643.

  158. 158.

    See Niemi-Kiesiläinen (1989), esp. pp. 2–6, 18–19, 53–57.

  159. 159.

    The organization was revived in the 1970s to support the rising leftist, reformist-progressive movement in Finland and especially the position of jurists within that movement, as well as a counter-reaction to the perceived reactionary character of the legal profession (Salojärvi 2013, pp. 267–268).

  160. 160.

    Fredman et al. (1989).

  161. 161.

    Niemi-Kiesiläinen (1989), pp. 167–168.

  162. 162.

    Kortteinen (1991), pp. 95–96, 98–100.

  163. 163.

    Kuosma (1991b).

  164. 164.

    Söderling (1991), pp. 311, 313.

  165. 165.

    Scheinin (1993), pp. 201–208.

  166. 166.

    See, e.g., Oikeus 1/1982, pp. 1–64.

  167. 167.

    Eriksson (1992), pp. 6–9, 11. See also Eriksson (1991).

  168. 168.

    Kultalahti (1990), pp. 1–4.

  169. 169.

    Kultalahti (1990), p. 342. In general, Kultalahti argued that the interpretative question as to whether private property took precedence over environmental protection depended on whether the perspective was that of the rule of law or of the welfare state. Whereas the rule of law perspective emphasizes formality and legal certainty, the welfare-state perspective stresses the expediency of social policy. (Ibid., pp. 2–6) Differing conclusions could be reached from the same sources, he continued, by applying different standards of interpretation (ibid., p. 336).

  170. 170.

    Länsineva (1993a), p. 320.

  171. 171.

    Länsineva (1993a), p. 318; Länsineva (1993b), p. 79.

  172. 172.

    Hyvönen (1994), pp. 417–418.

  173. 173.

    Hyvönen (1991), pp. 255, 257.

  174. 174.

    See, e.g., Oikeus 3/1980.

  175. 175.

    Liljeström (1993), pp. 400–402, 407.

  176. 176.

    Träskman (1991), pp. 108–126.

  177. 177.

    Virolainen (1992).

  178. 178.

    Hemmo (1992), p. 380.

  179. 179.

    Nieminen (1988, 1990a, b, 1991, 1993).

  180. 180.

    Pohjonen (1991), pp. 1027–1028.

  181. 181.

    Ketonen et al. (1991), p. 748.

  182. 182.

    Savolainen (1992), pp. 161–162. Savolainen’s critique was exceptionally fierce, concerning various points in the above-cited article. See Ketonen et al. (1992) for their respective responses.

  183. 183.

    Naapi (1991), pp. 128, 132, 136.

  184. 184.

    Kurki-Suonio (1988), pp. 56–66.

  185. 185.

    See HS 7.5.1988, p. 19.

  186. 186.

    Gottberg-Talve (1988), pp. 189–196.

  187. 187.

    Naapi (1991), pp. 131–136.

  188. 188.

    Pellonpää (1988b), pp. 218–219. It must be noted, however, that Pellonpää wrote that this was the current interpretation, and that the changed attitudes toward homosexuals had not changed the notion of what constituted a family for the time being (ibid., pp. 218, and Footnote 11 on p. 219). Pellonpää thus seemed to assume that human rights evolved over time, thereby anticipating a change regarding the conception of the right to a family life.

  189. 189.

    Saraviita (1997), pp. 8–9; Jyränki (1996), pp. 747–748; HE 309/1993 vp, pp. 36–19; Perusoikeustyöryhmä 1992 mietintö (1993), pp. 13–14.

  190. 190.

    HE 309/1993 vp, p. 15.

  191. 191.

    See, e.g., Oikeus 4/1995; LM V–VI/1996.

  192. 192.

    Perusoikeustyöryhmä (1993), pp. 19–20, 25.

  193. 193.

    HE 309/1993 vp, pp. 8–9, 14–15, 18–22; Perusoikeustyöryhmä (1993), p. 30.

  194. 194.

    Martin Scheinin contemplated this problem in his doctoral dissertation in 1991, supporting a moderate notion of separation. His source for the official stand was a statement by the parliament’s constitutional committee from 1982 (Scheinin 1991, pp. 332–333).

  195. 195.

    See, e.g., Viljanen (1996), pp. 795–797.

  196. 196.

    Länsineva (1995), pp. 353–354, 359; Manninen (1995), p. 364; Viljanen (1995), p. 380; Viljanen (1996); Stenman (1996), p. 876.

  197. 197.

    Kosonen and Letto-Vanamo (1995), pp. 341–342.

  198. 198.

    Länsineva (1995), pp. 352–353, 359.

  199. 199.

    Scheinin (1995), pp. 343–350.

  200. 200.

    Tuori (1996), p. 857.

  201. 201.

    Sakslin (1996), pp. 885–908.

  202. 202.

    Stenman (1996), pp. 882–883.

  203. 203.

    Hidén (1996), pp. 760–761.

  204. 204.

    Leppänen (1996), pp. 239, 251.

  205. 205.

    Scheinin (1996), p. 831.

  206. 206.

    Hallberg (1996), pp. 832–844.

  207. 207.

    Eriksson (1996), pp. 871–872.

  208. 208.

    See, e.g., Pellonpää (1997); Kanninen (1997), pp. 1147–1150.

  209. 209.

    Nuutila (1997), p. 66.

  210. 210.

    Wilhelmsson (1997), p. 1199 and Footnote 86 on p. 1204.

  211. 211.

    Ilveskivi (1997), pp. 777–782.

  212. 212.

    Tuori (1997), p. 177.

  213. 213.

    Rissanen (1997), p. 355.

References

Literature

  • Aarnio A (1991) Kansainvälinen yhdentyminen ja oikeuslähdeoppi. In: Laakso S (ed) Euroopan integraatio ja Suomen oikeus. Tampereen yliopiston julkisoikeuden laitos, Tampere, pp 73–90

    Google Scholar 

  • Broms B (1985) Kirjallisuutta. LM 1985:399–408

    Google Scholar 

  • Donner R (1983) The regulation of nationality in international law. The Finnish Society of Sciences and Letters, Helsinki

    Google Scholar 

  • Erich R (1923) Tuomioistuimet ja virheelliset lait. LM 1923:290–313

    Google Scholar 

  • Eriksson LD (1980) Marxistisk teori och rättsvetenskap. Juridica, Helsinki

    Google Scholar 

  • Eriksson LD (1982) Om kollektiva rättigheter, grupptalan och miljöeffektbeskrivningar. Oikeus 1982:180–183

    Google Scholar 

  • Eriksson LD (1983a) Ulkomaalaisten oikeuksista ja oikeusturvasta Suomessa. LM 1983:1–15

    Google Scholar 

  • Eriksson LD (1983b) Omistusoikeus kansainvälisen oikeuden mukaan. In: Scheinin M (ed) Omistusoikeus. Tutkijaliitto, Helsink, pp 85–99

    Google Scholar 

  • Eriksson LD (1989) Sociala rättigheter som en ny form av egendom. Juhlakirja Jaakko Pajula I: Ihminen ja yhteiskunta. Kansaneläkelaitos, Helsinki, pp 77–87

    Google Scholar 

  • Eriksson LD (1990) Kirjallisuutta. LM 1990:648–655

    Google Scholar 

  • Eriksson LD (1991) Environmental rights as a constitutional problem. In: Sakslin M (ed) The finnish constitution in transition. The Finnish Society of Constitutional Law, Helsinki, pp. 104–113

    Google Scholar 

  • Eriksson LD (1992) Rätten till miljön: En ny grundrättighet. Oikeus 1(1992):3–13

    Google Scholar 

  • Eriksson LD (1996) Syrjintäkielto ja yhdenvertaisuus. LM 1996:862–872

    Google Scholar 

  • Eriksson LD, Scheinin M (1987) Kansalais- ja poliittiset oikeudet. In: Helminen M, Lång KJ (eds) Kansainväliset ihmisoikeudet. Lakimiesliiton kustannus, Helsinki, pp 101–126

    Google Scholar 

  • Fellman AM (1993) Europeiska gemenskapen och den europeiska människorättskonventionen. JFT 1993:124–146

    Google Scholar 

  • Fredman et al (1989) Oikeutta ulkomaalaisille. Gaudeamus, Helsinki

    Google Scholar 

  • Gottberg-Talve E (1988) Oikeus inseminaatioon ja keinohedelmöitykseen: Näkökohtia keinotekoisten lisääntymismenetelmien käytöstä. Oikeus 1988:189–196

    Google Scholar 

  • Halila J (1986) Yleisten alioikeuksien kokoonpanosta. LM 1986:971–981

    Google Scholar 

  • Hallberg P (1982) Hallitusmuodon soveltamisesta hallintolainkäytössä. Juhlajulkaisu Aarne Nuorvala. Suomalainen lakimiesyhdistys, Helsinki, pp 51–59

    Google Scholar 

  • Hallberg P (1985) Vilken betydelse har de konstitutionella grundrättigheterna i förvaltningsrättsliga ärenden? JFT 1985:491–499

    Google Scholar 

  • Hallberg P (1990) Kokous, mielenosoitus ja ihmisoikeudet. LM 1990:566–578

    Google Scholar 

  • Hallberg P (1996) Perusoikeusuudistus ja tuomioistuimet. LM 1996:832–844

    Google Scholar 

  • Hannikainen L (1980) Kansainvälisen oikeuden johtavat periaatteet. In: Joutsamo K et al (eds) Kansat ja oikeus. Aikamme kehittyvä kansainvälinen oikeus. Tammi, Helsinki, pp 35–65

    Google Scholar 

  • Hannikainen L (1983a) Kirjallisuutta. LM 1983:674–680

    Google Scholar 

  • Hannikainen L (1983b) Rikokset ihmiskunnan rauhaa ja turvallisuutta vastaan. LM 1983:786–798

    Google Scholar 

  • Heinonen O (1990) Ihmisoikeudet oikeuslähteenä. LM 1990:501–505

    Google Scholar 

  • Helminen M, Lång KJ (eds) (1987) Kansainväliset ihmisoikeudet. Lakimiesliiton kustannus, Helsinki

    Google Scholar 

  • Hemmo M (1992) Kuluttajamainonnan informatiivisuusvaatimuksista. LM 1992:357–381

    Google Scholar 

  • Hidén M (1964) Lakien perustuslainmukaisuuden tutkiminen (HM 92 §). LM 1964:587–595

    Google Scholar 

  • Hidén M (1971) Perusoikeudet hallitusmuodon II luvussa. Oikeustiede – Jurisprudentia 1971:3–117

    Google Scholar 

  • Hidén M (1992) Kirjallisuutta. LM 1992:274–285

    Google Scholar 

  • Hidén M (1996) Perusoikeuksien yleiset opit: muuttuvaa ja muuttumatonta. LM 1996:753–769

    Google Scholar 

  • Hyvönen VO (1991) Luonnon- ja kulttuurinsuojelun korvausperusteista. LM 1991:241–257

    Google Scholar 

  • Hyvönen VO (1994) Omaisuudensuojan ja ympäristönsuojan välisestä suhteesta. LM 1994:417–441

    Google Scholar 

  • Ignatius K (1923) Valtiosäännön vastaiset lait ja tuomioistuimet. LM 1923:281–289

    Google Scholar 

  • Ilveskivi P (1997) Potilaan tiedonsaantioikeus. LM 1997:774–805

    Google Scholar 

  • Jansson J-M (1955) Grundlagsutskottet som grundlagstolkare. JFT 1955:277–297

    Google Scholar 

  • Joutsamo K (1988) Suomi, kansainvälistyminen ja Euroopan Neuvosto. Oikeus 1988:143–149

    Google Scholar 

  • Jyränki A (1968) Näkökohtia Suomen perusoikeusjärjestelmästä. LM 1968:977–1002

    Google Scholar 

  • Jyränki A (1974) Perustuslakiuudistus. Tammi, Helsinki

    Google Scholar 

  • Jyränki A (1978) Omistaminen perusoikeutena. Oikeus 1978:65–75

    Google Scholar 

  • Jyränki A (1980) Luonnos perusoikeusuudistukseksi. Oikeus 1980:93–99

    Google Scholar 

  • Jyränki A (1991) Euroopan ihmisoikeussopimus ja Suomi: Luonnos kokonaisvaltaiseksi tarkasteluksi. In: Saarnilehto A, Nuutila A-M (eds) Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta 30 vuotta. Turun yliopisto, Turku, pp 153–176

    Google Scholar 

  • Jyränki A (1996) Perusoikeuksien historiasta Suomessa. LM 1996:739–752

    Google Scholar 

  • Jyränki A, Perttunen J, Vilkkonen E (1979) Valta, valtio ja kansalainen. Johdatus julkisoikeuteen. Tammi, Helsinki

    Google Scholar 

  • Kanninen H (1997) Katsaus EY:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön yleisen EY:n oikeuden alalla vuonna 1996 ja vuoden 1997 alkupuoliskolla. LM 1997:1145–1179

    Google Scholar 

  • Kairinen M (1991) Ulkomaalaisen työntekijän oikeusasemasta Suomessa. LM 1991:635–652

    Google Scholar 

  • Karapuu H (1983) Omistusoikeus perusoikeutena. In: Scheinin M (ed) Omistusoikeus. Tutkijaliitto, Helsinki, pp 45–84

    Google Scholar 

  • Karapuu H (1986) Perusasioita perusoikeuksista. XIX Oikeustiede – Jurisprudentia 1986:67–124

    Google Scholar 

  • Karapuu H (1987) Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. In: Helminen M, Lång KJ (eds) Kansainväliset ihmisoikeudet. Lakimiesliiton kustannus, Helsinki, pp 83–100

    Google Scholar 

  • Karapuu H, Pellonpää M (1980) Ihmisoikeuksien kansainvälinen suojelu. In: Joutsamo K et al (eds) Kansat ja oikeus. Aikamme kehittyvä kansainvälinen oikeus. Tammi, Helsinki, pp 278–301

    Google Scholar 

  • Karapuu H, Rosas A (1990) Economic, social and cultural rights in Finland. In: Rosas A (ed) International human rights norms in domestic law. Finnish and Polish perspectives. Lakimiesliiton kustannus, Helsinki, pp 195–223

    Google Scholar 

  • Kari M (2016) Suomen rahoitusmarkkinoiden murros 1980-luvulla. Oikeushistoriallinen tutkimus. Into, Helsinki

    Google Scholar 

  • Kastari P (1964) Milloin hallitusmuodon tarkoituksena on valtuuttaa ja milloin vain pidättää perusoikeuksiin liittyvästä seikasta “säädettäväksi lailla”? LM 1964:225–244

    Google Scholar 

  • Kastari P (1981) Valtiosääntö ja Perusoikeudet. Politiikka 1981:57–62

    Google Scholar 

  • Kekkonen J (1998) Suomalaisen oikeuskulttuurin suuri linja 1898–1998. Suomalainen lakimiesyhdistys, Helsinki

    Google Scholar 

  • Kennedy D (2006) Three globalizations of law and legal thought: 1850–2000. In: Trubek DM, Santos A (eds) The new law and economic development. A critical appraisal. Cambridge University Press, Cambridge, pp 19–73

    Chapter  Google Scholar 

  • Ketonen A, Koski M-L, Gottberg E (1991) Lapsen huolto ja tapaamisoikeus ja Euroopan ihmisoikeussopimus. DL 1991:731–758

    Google Scholar 

  • Ketonen A, Koski M-L, Gottberg E (1992) Lapsen huolto ja tapaamisoikeus ja Euroopan ihmisoikeussopimus – vielä kerran. DL 1992:375–384

    Google Scholar 

  • Kiander J (2011) Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset lamatutkimuksen valossa. In: Turunen S, Kangas T (eds) Pankkikriisin pitkä varjo. Suomen 1990-luvun pankkikriisin yhteiskunnallinen tilinpäätös. COMI, Helsinki, pp 21–42

    Google Scholar 

  • Kivivuori A (1985) Tuomarivaltio Suomesta? Oikeus 1985:42–50

    Google Scholar 

  • Klami HT (1992) Integraatio ja oikeuskulttuuri. LM 1992:841–852

    Google Scholar 

  • Klug F (2000) Values for a godless age: the story of the UK’s new bill of rights. Penguin Books, Harmondsworth

    Google Scholar 

  • Kommers DP, Loescher GD (eds) (1979) Human rights and American foreign policy. University of Notre Dame Press, Notre Dame

    Google Scholar 

  • Konstari T (1986) Virkamiehen ilmaisuvapaus. Lakimiesliiton kustannus, Helsinki

    Google Scholar 

  • Kortteinen J (1991) Ilmaisuvapaus ja kiihotus kansanryhmän syrjintään eräiden Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten valossa. Oikeus 2(1991):94–107

    Google Scholar 

  • Koskinen P (1980) Kirjallisuutta. LM 1980:166–177

    Google Scholar 

  • Kosonen P, Letto-Vanamo P (1995) Valtiokansalaisuudesta yksilön oikeuksiin. Oikeus 4(1995):341–342

    Google Scholar 

  • Kultalahti J (1979) Laki ja hyvinvointi: Tutkimus perus- ja ihmisoikeuslainsäädännöstä hyvinvoinnin turvaajana. Finnpublishers Oy, Tampere

    Google Scholar 

  • Kultalahti J (1981) Perusoikeudet hyvinvointivaltioideologian kannalta. Oikeusvaltio ja hyvinvointivaltio. Tutkijaliiton julkaisusarja, Helsinki, pp 77–95

    Google Scholar 

  • Kultalahti J (1990) Omaisuudensuoja ympäristönsuojelussa. Finnpublishers Oy, Tampere

    Google Scholar 

  • Kuosma T (1989) Ikkunat auki Strasbourgiin: Euroopan ihmisoikeussopimus pääpiirteittäin. LM 1989:133–143

    Google Scholar 

  • Kuosma T (1990) Ihmisoikeudet, valtio ja kansalaisyhteiskunta: Piirteitä Karl Marxin oikeusfilosofiasta. Oikeus 1990:283–285

    Google Scholar 

  • Kuosma T (1991a) Ihmisoikeussopimusmääräysten huomioonottamisesta ulkomaalaisasioissa. LM 1991:530–544

    Google Scholar 

  • Kuosma T (1991b) Vuoden 1991 ulkomaalaislaki ja suoja vainoa vastaan. DL 1991:150–160

    Google Scholar 

  • Kuosma T (1992) Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja siihen liittyvien lisäpöytäkirjojen merkityksestä ulkomaalaisasioita ratkaistaessa. DL 1992:534–554

    Google Scholar 

  • Kurki-Suonio K (1988) Inseminaatio, naisen itsemääräämisoikeus ja lapsen etu. Oikeus 1988:56–66

    Google Scholar 

  • Lappalainen J (1983) Rikesakko- ja rangaistusmääräysmenettelyn vertailevaa tarkastelua. LM 1983:425–454

    Google Scholar 

  • Lehtimaja L (1986) Rikoslaki ja kansainvälinen kriminaalipolitiikka. LM 1986:208–222

    Google Scholar 

  • Lehtimaja L (1987a) Ihmisoikeudet juristin näkökulmasta. In: Myntti K (ed) Finländska mänskorättsperspektiv. Institutet för mänskliga rättigheter, Åbo, pp 1–9

    Google Scholar 

  • Lehtimaja L (1987b) Suomen linja ja Strasbourgin hyssyttelyt. Oikeus 1987:281–283

    Google Scholar 

  • Lehtimaja L (1988a) Ihmisoikeudet: Maailman parannusta vai huononnusta? Oikeus 1988:162–165

    Google Scholar 

  • Lehtimaja L (1988b) Ihmisoikeudet säädösvalmistelussa. Oikeus 1988:419–423

    Google Scholar 

  • Lehtimaja L (1988c) Mitä Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyminen merkitsee Suomelle? DL 1988:579–587

    Google Scholar 

  • Lehtimaja L (1992) Kansainvälisen ihmisoikeuskäytännön tiedottaminen Suomen viranomaisille. LM 1992:307–310

    Google Scholar 

  • Lehtimaja L (1995) Lakimies ja ihmisoikeudet. LM 1995:183–192

    Google Scholar 

  • Leppänen T (1996) Perusoikeusuudistuksen merkityksestä prosessioikeudessa. LM 1996:238–251

    Google Scholar 

  • Liljenfeldt R (1991) Euroopan ihmisoikeussopimus Suomen oikeuslaitoksen näkökulmasta. DL 1991:700–713

    Google Scholar 

  • Liljenfeldt R, Latvala J (1990) Euroopan Neuvoston Ihmisoikeussopimus (6 artikla) hovioikeuden näkökulmasta. DL 1990:438–470

    Google Scholar 

  • Liljeström M (1993) Patientens rättigheter, de mänskliga rättigheterna och de grundläggande fri- och rättigheterna. JFT 1993:398–407

    Google Scholar 

  • Louekoski M (1989) Ihmisoikeussopimukset avaamassa Suomen perusoikeussäännöstön solmuja. Juhlakirja Jaakko Pajula I: Ihminen ja yhteiskunta. Kansaneläkelaitos, Helsinki, pp 255–259

    Google Scholar 

  • Luoto J (1997) Ulkopolitiikka ja ihmisoikeudet: Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan murroskausi 1985–1995. Helsinki, Gaudeamus

    Google Scholar 

  • Lång KJ (1988) Kirjallisuutta. LM 1988:558–562

    Google Scholar 

  • Länsineva P (1993a) Omaisuudensuoja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä. LM 1993:305–321

    Google Scholar 

  • Länsineva P (1993b) Muuttuva, muuttumaton omaisuudensuoja. In: Länsineva P, Viljanen V-P (eds) Juhlajulkaisu Antero Jyränki. Turun yliopisto, Turku, pp 69–85

    Google Scholar 

  • Länsineva P (1995) Omaisuudensuoja ja perusoikeusuudistus. Oikeus 1995:351–360

    Google Scholar 

  • Mahkonen S (1990) Lapsen oikeuksien sopimus ja sen merkitys Suomessa. LM 1990:41–58

    Google Scholar 

  • Manninen S (1989) Sananvapaudesta paikallisradiotoiminnan sääntelyssä: Olisiko aika säätää yleisradiolaki? LM 1989:154–194

    Google Scholar 

  • Manninen S (1990) Hallitusmuodon 10 §:n ja painovapauslain erityissuhteesta. LM 1990:406–434

    Google Scholar 

  • Manninen S (1991) Freedom of speech in Finland. In: Sakslin M (ed) The Finnish Constitution in Transition. The Finnish Society of Constitutional Law, Helsinki, pp 81–103

    Google Scholar 

  • Manninen S (1995) Perusoikeusuudistus ja uusi sananvapaussäännös. Oikeus 1995:361–371

    Google Scholar 

  • Mattila HES (1989) Ajatuksia Suomen kansainvälisen lapsioikeuden uudistamisesta. LM 1989:761–771

    Google Scholar 

  • Menneskerettighetene i velferdssamfunnet (1980) Foredrag fra XXII Nordiske Studentjuriststevne. Universitetsforlaget, Oslo

    Google Scholar 

  • Modeen T (1986) Rätten till privat skolundervisning. Bidrag till tolkningen av RF 82 och 79 §§. JFT 1986:246–279

    Google Scholar 

  • Myntti K (ed) (1987) Finländska mänskorättsperspektiv. Institutet för mänskliga rättigheter, Åbo

    Google Scholar 

  • Myntti K (1988a) Mänskliga rättigheter och frihetsberövande i Finland. Institutet för mänskliga rättigheter, Åbo

    Google Scholar 

  • Myntti K (ed) (1988b) Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ja Suomi. Institutet för mänskliga rättigheter, Åbo

    Google Scholar 

  • Mäenpää O (1982) Om medborgarnas påverkningsmöjligheter i förvaltningen. JFT 1982:311–340

    Google Scholar 

  • Mäenpää O (1986) Internationaliseringen av förvaltningen och förvaltningsrätten. JFT 1986:89–109

    Google Scholar 

  • Mäenpää O (1989) Euroopan Ihmisoikeussopimus ja oikeusturvan takeet hallintoasioissa. LM 1989:281–318

    Google Scholar 

  • Mäenpää O (1991a) Ihmisoikeudet hallintolainkäytössä. In: Saarnilehto A, Nuutila A-M (eds) Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta 30 vuotta. Turun yliopisto, Turku, pp 305–315

    Google Scholar 

  • Mäenpää O (1991b) Eurooppalaisen hallinto-oikeuden perusteita. LM 1991:1141–1167

    Google Scholar 

  • Mäenpää O (1995) Oikeusperiaatteet hallintotoiminnassa: EY-oikeudellisia näkökulmia. LM 1995:1388–1414

    Google Scholar 

  • Möller G (1990) Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja prosessioikeudesta. LM 1990:579–592

    Google Scholar 

  • Naapi M (1991) Uusi lisääntymisteknologia ihmisoikeuksien kannalta. Oikeus 1991:127–143

    Google Scholar 

  • Nanda VP, Scarritt JR, Jr Shepherd G W (eds) (1981) Global human rights: public policies, comparative measures, and NGO strategies. Westview Press, Boulder

    Google Scholar 

  • Nelson PJ, Dorsey E (2008) New rights advocacy: changing strategies of development and human rights NGOs. D.C., Georgetown University Press, Washington

    Google Scholar 

  • Niemi-Kiesiläinen J (1989) Pakolaisoikeus. Helsingin yliopiston julkisoikeuden laitoksen julkaisuja, Helsinki

    Google Scholar 

  • Nieminen L (1988) Perusoikeuksien merkitys naisille. Oikeus 1988:67–85

    Google Scholar 

  • Nieminen L (1990a) Perusoikeuksien emansipatoriset mahdollisuudet?. Valtiosääntöoikeudellinen tutkimus legaalistrategioiden rajoista, Helsinki

    Google Scholar 

  • Nieminen L (1990b) Lasten perusoikeudet. Lakimiesliiton kustannus, Helsinki

    Google Scholar 

  • Nieminen L (1991) EY:n tasa-arvopolitiikka. Lakimiesliiton kustannus, Helsinki

    Google Scholar 

  • Nieminen L (1993) Samapalkkaisuuteen perustuslain avulla? LM 1993:347–370

    Google Scholar 

  • Nuutila A-M (1997) Viisi teesiä rikosoikeuden yleisten oppien muutoksista. LM 1997:64–70

    Google Scholar 

  • Nybergh B (1985) Luovuttamislaki ja luovuttamissopimukset. LM 1985:1–26

    Google Scholar 

  • Oikeusvaltio ja hyvinvointivaltio (1981) Tutkijaliiton julkaisusarja, Helsinki

    Google Scholar 

  • Paastela J (1990) Human rights in the writings of Marx and Engels. In: Rosas A, Helgesen J (eds) Human rights in a changing east-west perspective. Pinter Publishers, London, pp 6–16

    Google Scholar 

  • Palola J (1988) Hallitusmuodon 6 §:n 2 momentti ja täystyöllisyyspolitiikka. LM 1988:133–148

    Google Scholar 

  • Paukku VP (1994) Kirjallisuutta. LM 1994:851–857

    Google Scholar 

  • Pekkanen R (1990) Euroopan ihmisoikeussopimus, Eurooppaoikeus ja Suomi. LM 1990:506–520

    Google Scholar 

  • Pelkonen H, Rosas A (eds) (1983) Mänskliga rättigheter i Norden. Åbo Akademi, Åbo

    Google Scholar 

  • Pellonpää M (1983) Rights of aliens under the international covenant on civil and political rights. In: Hakapää K (ed) Essays in honour of Voitto Saario & Toivo Sainio. Finnish Branch of the International Law Association, Helsinki, pp 70–80

    Google Scholar 

  • Pellonpää M (1984) Expulsion in international law: a study in international Aliens law and human rights with special reference to Finland. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki

    Google Scholar 

  • Pellonpää M (1988a) Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus ja Suomen oikeusjärjestys. Oikeus 1988:296–303

    Google Scholar 

  • Pellonpää M (1988b) Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus Suomen näkökulmasta. Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu, Helsinki

    Google Scholar 

  • Pellonpää M (1990) Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja sen merkityksestä Suomelle. LM 1990:521–544

    Google Scholar 

  • Pellonpää M (1991) Euroopan ihmisoikeussopimuksen merkitys perus- ja ihmisoikeussuojan kehitykselle Suomessa. In: Laakso S (ed) Euroopan integraatio ja Suomen oikeus. Tampereen yliopiston julkisoikeuden laitos, Tampere, pp 160–174

    Google Scholar 

  • Pellonpää M (1997) Euroopan ihmisoikeussopimus vuoden 1997 alussa. LM 1997:3–16

    Google Scholar 

  • Perusoikeustyöryhmä 1992 mietintö (1993) Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu, Helsinki, 2/1993

    Google Scholar 

  • Pohjolainen T (1975) Sananvapaus joukkotiedotuksessa. Joukkotiedotuksen oikeudellinen sääntely. Tammi, Helsinki

    Google Scholar 

  • Pohjolainen T (1980) Kansalaisten perusoikeudet ja poikkeuslainsäädäntö. Tutkimus perusoikeuksia koskevien poikkeuslakien tavoitteista ja merkityksestä eri väestöryhmille. Finnpublishers, Tampere

    Google Scholar 

  • Pohjolainen T (1988) Nykyajan perustuslait ja valtiosäännöt. Finnpublishers, Tampere

    Google Scholar 

  • Pohjonen S (1991) Aviovaimoa ei voi raiskata. LM 1991:1023–1042

    Google Scholar 

  • Pöyhönen J (1988) Sopimusoikeuden järjestelmä ja sopimusten sovittelu. Suomalainen lakimiesyhdistys, Helsinki

    Google Scholar 

  • Rehn O (1993) Odottavasta ennakoivaan integraatiopolitiikkaan. Suomen integraatiopolitiikka kylmän sodan aikana ja sen päätösvaiheessa 1989–92. In: Forsberg T, Vaahtoranta T (eds) Johdatus Suomen ulkopolitiikkaan. Kylmästä sodasta uuteen maailmanjärjestykseen. Gaudeamus, Helsinki, pp 166–231

    Google Scholar 

  • Reinikainen P (1980) Eräitä näkökohtia virkamiehen perusoikeuksista. Oikeus 1980:30–34

    Google Scholar 

  • Riepula E (1973) Eduskunnan perustuslakivaliokunta perustuslakien tulkitsijana: Valtiosääntötutkimus eduskunnan perustuslakivaliokunnasta perustuslakikontrollia ja perustuslakien tulkintaa harjoittavana toimielimenä vv:n 1907–1972 valtiopäivillä. Suomalainen lakimiesyhdistys, Helsinki

    Google Scholar 

  • Riihinen O (1993) Sosiaalipolitiikka ja legitimiteetti. In: Riihinen O (ed) Sosiaalipolitiikka 2017: Näkökulmia suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen ja tulevaisuuteen. WSOY, Juva, pp 257–290

    Google Scholar 

  • Rissanen K (1997) Oikeustutkimus ja oikeusministeriö. LM 1997:354–356

    Google Scholar 

  • Rosas A (ed) (1990a) International human rights norms in domestic law: Finnish and polish perspectives. Lakimiesliiton kustannus, Helsinki

    Google Scholar 

  • Rosas A (1990b) Democracy and human rights. In: Rosas A, Helgesen J (eds) Human rights in a changing east-west perspective. Pinter Publishers, London & New York, pp 17–57

    Google Scholar 

  • Rosas A (1995) Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten merkityksestä yksityisen ihmisen oikeusturvan kehitykselle. LM 1995:69–76

    Google Scholar 

  • Rosas A et al (1988) Hur tackla rasismen: Föreläsningar mänskliga rättigheter och rasism. Institutet för mänskliga rättigheter & Åbo Akademis kurscentral, Åbo

    Google Scholar 

  • Rosas A, Helgesen J (eds) (1990) Human rights in a changing east-west perspective. Pinter Publishers, London

    Google Scholar 

  • Rosas A, Krause C (eds) (1993) Kansainvälinen normisto Suomen oikeuselämässä. Lakimiesliiton kustannus, Helsinki

    Google Scholar 

  • Saario V (1982) Kansainväliset sopimukset ja valtionsisäinen oikeusjärjestys. Juhlajulkaisu Aarne Nuorvala. Suomalainen lakimiesyhdistys, Helsinki, pp 214–223

    Google Scholar 

  • Saario V (1985) Human rights as legal rights. JFT 1985:29–33

    Google Scholar 

  • Saarnilehto A, Nuutila A-M (eds) (1991) Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta 30 vuotta. Turun yliopisto, Turku

    Google Scholar 

  • Sakslin M (ed) (1991) The Finnish constitution in transition. The Finnish Society of Constitutional Law, Helsinki

    Google Scholar 

  • Sakslin M (1996) Suomen hallitusmuodon sosiaaliset perusoikeudet: osa kansallista ja EU:n jäsenvaltioiden yhteistä valtiosääntöperinnettä. LM 1996:885–908

    Google Scholar 

  • Salojärvi JM (2013) A menace to society: radicalism and legal scholarship in the United States, Scandinavia, and Finland, 1965–1980. Unigrafia, Helsinki

    Google Scholar 

  • Saraviita I (1982) Kansalaisten perusoikeudet ja niiden suojaaminen. LM 1982:298–306

    Google Scholar 

  • Saraviita I (1991) Kirjallisuutta. LM 1991:814

    Google Scholar 

  • Saraviita I (1997) Perusoikeusuudistus. Pandecta Oy, Rovaniemi

    Google Scholar 

  • Savolainen M (1992) Lapsen huolto ja tapaamisoikeus ja Euroopan ihmisoikeusyleissopimus. DL 1992:160–169

    Google Scholar 

  • Scheinin M (ed) (1983) Omistusoikeus. Tutkijaliitto, Helsinki

    Google Scholar 

  • Scheinin M (1984) Hallitusmuodon 5 § ja Helsingin yliopiston konsistori. Oikeus 1984:133–139

    Google Scholar 

  • Scheinin M (1985) Siviilipalvelus ja perusoikeudet. Suomen siviilipalvelusliitto ry, Helsinki

    Google Scholar 

  • Scheinin M (1987a) Kirjallisuutta. LM 1987:480–483

    Google Scholar 

  • Scheinin M (1987b) Ihmisoikeuksista ja Euroopan Neuvostosta. Oikeus 1987:407–412

    Google Scholar 

  • Scheinin M (1988a) Ja vieläkin ihmisoikeuksista. Oikeus 1988:304–305

    Google Scholar 

  • Scheinin M (1988b) Aseistakieltäytymisoikeus. Helsingin yliopisto, Helsinki

    Google Scholar 

  • Scheinin M (1989) Uskonnonvapaus Suomen kouluissa. XXII Oikeustiede – Jurisprudentia 1989:283–331

    Google Scholar 

  • Scheinin M (1990a) Ihmisoikeussopimusten tarjoamat oikeussuojatiet. LM 1990:545–565

    Google Scholar 

  • Scheinin M (1990b) The status of human rights conventions in Finnish domestic law. In: Rosas A (ed) International human rights norms in domestic law. Finnish and Polish Perspectives. Lakimiesliiton kustannus, Helsinki, pp 25–43

    Google Scholar 

  • Scheinin M (1991) Ihmisoikeudet Suomen oikeudessa: Valtiosääntöoikeudellinen tutkimus kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valtionsisäisestä voimassaolosta sekä ihmisoikeus- ja perusoikeusnormien sovellettavuudesta Suomen oikeusjärjestyksessä. Suomalainen lakimiesyhdistys, Helsinki

    Google Scholar 

  • Scheinin M (1993) Perustuslain velvoittavuudesta. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan erään kannanoton kritiikkiä. In: Länsineva P, Viljanen V-P (eds) Juhlajulkaisu Antero Jyränki. Turun yliopisto, Turku, pp 201–208

    Google Scholar 

  • Scheinin M (1995) Sosiaaliset perusoikeudet ja lainsäätäjä I. Oikeus 1995:343–350

    Google Scholar 

  • Scheinin M (1996) Poikkeuslait ja perusoikeusuudistus. LM 1996:816–831

    Google Scholar 

  • Scheinin M, Dahlgren T (eds) (1994) Euroopan unioni ja ihmisoikeudet. Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti, Turku

    Google Scholar 

  • Seppä T (ed) (1986) De nya mänskliga rättigheterna. Finlands Unesco-kommission, Helsinki

    Google Scholar 

  • Shue H (1980) Basic rights. Subsistence, affluence, and U.S. foreign policy. Princeton University Press, Princeton

    Google Scholar 

  • Stenman K (1996) Ulkomaalaiset ja perusoikeusuudistus. LM 1996:873–884

    Google Scholar 

  • Suksi M (1990) Ilmaisuvapauden rajoituksista. LM 1990:280–306

    Google Scholar 

  • Sulkunen O (1988) Vieläkin ihmisoikeuksista ja Euroopan Neuvostosta. Oikeus 1988:150–161

    Google Scholar 

  • Söderling I (1991) Miksi ovet ei aukene heille: Multikulturaalinen ja ihmisoikeudellinen näkökulma suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Oikeus 1991:303–313

    Google Scholar 

  • Tala J (1987a) Mitä vahinkoa olisi Euroopan Neuvoston Ihmisoikeussopimukseen liittymisestä. Oikeus 1987:284–286

    Google Scholar 

  • Tala J (1987b) Edellisen johdosta. Oikeus 1987:413–414

    Google Scholar 

  • Träskman PO (1987) Brottmålsrättegången i Finland i förhållande till FN-konventionen om politiska och medborgerliga rättigheter. JFT 1987:269–295

    Google Scholar 

  • Träskman PO (1991) Rättegången i brottmål och bestraffning av brott samt EMRK. Oikeus 1991:108–126

    Google Scholar 

  • Tuori K (1996) Perusoikeuksien toteuttamisvastuun jakautuminen: Kuntien asema. LM 1996:845–861

    Google Scholar 

  • Tuori K (1997) Sosiaalioikeus: itsenäinen oikeudenala? LM 1997:171–181

    Google Scholar 

  • Tähti A (1991) Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja suomalaisesta lainkäytöstä. DL 1991:546–586

    Google Scholar 

  • Uusitalo L (1986) Suomalaiset ja ympäristö. Tutkimus taloudellisen käyttäytymisen rationaalisuudesta. The Helsinki School of Economics, Helsinki

    Google Scholar 

  • Viljanen J (1995) Euroopan ihmisoikeussopimuksen rajoituslausekkeiden tulkinnan yhteys perusoikeusuudistukseen: kohti yleistä perus- ja ihmisoikeuksien rajoituskriteeristöä. Oikeus 4(1995):372–382

    Google Scholar 

  • Viljanen V-P (1986) Kansalaisten yleiset oikeudet: Tutkimus suomalaisen perusoikeuskäsityksen muotoutumisesta autonomiakaudella ja itsenäisyyden ensi vuosina. Turun yliopisto, Turku

    Google Scholar 

  • Viljanen V-P (1987) Perusoikeudet ja lainsäätäjä. In: Myntti K (ed) Finländska mänskorättsperspektiv. Institutet för mänskliga rättigheter, Åbo, pp 71–82

    Google Scholar 

  • Viljanen V-P (1988) Ulottuuko perusoikeuksien vaikutus yksityisoikeudellisiin oikeussuhteisiin? In: Kairinen M, Kartio L, Saarnilehto A (eds) Juhlajulkaisu Allan Huttunen. Turun yliopisto, Turku, pp 273–279

    Google Scholar 

  • Viljanen V-P (1990) Perustuslaki ja laintulkinta. LM 1990:203–236

    Google Scholar 

  • Viljanen V-P (1993) Vapausoikeuksiin ja sosiaalisiin oikeuksiin liittyvien valtion velvoitteiden luonteesta. In: Länsineva P, Viljanen V-P (eds) Juhlajulkaisu Antero Jyränki. Turun yliopisto, Turku, pp 345–368

    Google Scholar 

  • Viljanen V-P (1996) Perusoikeusuudistus ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset. LM 1996:788–815

    Google Scholar 

  • Virolainen J (1992) Syytetyn kyselyoikeudesta todistelussa erityisesti ihmisoikeussopimusten valossa. DL 1992:9–32

    Google Scholar 

  • Wellman C (1982) Welfare rights. Rowman & Allanheld, Totowa

    Google Scholar 

  • Wilhelmsson T (1987) Social civilrätt: Om behovsorienterade element i kontraktsrättens allmänna läror. Lakimiesliiton kustannus, Helsinki

    Google Scholar 

  • Wilhelmsson T (1997) Vastuu ja yksityisoikeuden systeemi. LM 1997:1180–1205

    Google Scholar 

  • Weiler JHH (1986) Eurocracy and distrust. Some questions concerning the role of the european court of justice in the protection of fundamental human rights within the legal order of the european communities. Wash Law Rev 61:1103–1142

    Google Scholar 

Journals and Periodicals

Reports

Download references

Author information

Authors and Affiliations

  1. Faculty of Law, University of Helsinki, Helsinki, Finland

    Juhana Mikael Salojärvi

Authors
  1. Juhana Mikael Salojärvi
    View author publications

    You can also search for this author in PubMed Google Scholar

Corresponding author

Correspondence to Juhana Mikael Salojärvi .

Rights and permissions

Reprints and permissions

Copyright information

© 2020 Springer Nature Switzerland AG

About this chapter

Check for updates. Verify currency and authenticity via CrossMark

Cite this chapter

Salojärvi, J. (2020). The Establishment of Rights Discourse: From the Stalemate of the 1980s to the Reform of Constitutional Rights in 1995. In: Human Rights Redefining Legal Thought. Studies in the History of Law and Justice, vol 16. Springer, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-030-29533-2_5

Download citation

  • DOI: https://doi.org/10.1007/978-3-030-29533-2_5

  • Published:

  • Publisher Name: Springer, Cham

  • Print ISBN: 978-3-030-29532-5

  • Online ISBN: 978-3-030-29533-2

  • eBook Packages: Law and CriminologyLaw and Criminology (R0)

Publish with us

Policies and ethics

Search

Navigation