Abstract
The Republic of Finland was established after a bloody civil war between the Reds and the Whites in 1918. This chapter analyses the emergence of Finnish independence and the role higher education played in the new republic in the 1920s and 1930s. During this period, the University of Helsinki was Finland’s dominant higher education institution, even though one public pedagogical college and seven private higher education institutions were also established: two universities (one Swedish-speaking and one Finnish-speaking), three business schools, a technical university, and a higher education institution of social sciences.
The author analyses the nature of Finland’s higher education policies, greatly affected by a conflict between Finnish speakers and Swedish speakers. In a right-wing student association, extremist nationalistic views even aimed at a radical change in society. The author also analyses students and their socio-economic background and gender.
The author discusses why the Finnish system of higher education of the 1920s and the 1930s can be characterised as an elite system. There were two reasons for this: First, the University of Helsinki and Finland’s political elite were closely interconnected. Second, of each age cohort, only a small number of students were admitted to higher education, and most of these were from the highest social classes.
This is a preview of subscription content, log in via an institution to check access.
Access this chapter
Tax calculation will be finalised at checkout
Purchases are for personal use only
References
Unpublished Sources
Nevala, A. (1991). Mittavat murrokset – pienet muutokset. Korkeakoulupolitiikka ja opiskelijakunnan rakenne Suomessa 1900-luvulla [Massive transitions – Small changes. Higher education policy and the structure of the student population in Finland in the 20th century]. Unpublished licenciate thesis, University of Joensuu.
Bibliography
Ahola, S. (1995). Eliitin yliopistosta massojen korkeakoulutukseen: korkeakoulutuksen muuttuva asema yhteiskunnallisen valikoinnin järjestelmänä [From elite to mass higher education: Changing structures of selection in Finnish higher education]. Turku: University of Turku.
Hentilä, S. and Hentilä, M. (2016). Saksalainen Suomi 1918 [German Finland 1918]. Helsinki: Siltala.
Jussila, O., Hentilä, S. & Nevakivi, J. (2009a). Suomen poliittinen historia 1809–2009 [The Political History of Finland 1809–2009]. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy.
Kaarninen, M. (1995). Nykyajan tytöt. Koulutus, luokka ja sukupuoli 1920- ja 1930-luvun Suomessa [Modern girls. Education, class and gender in Finland in the 1920s and 1930s] (Bibliotheca Historica 5). Helsinki: Suomen Historiallinen Seura.
Kaarninen, M. (Ed.). (2000). Murros ja mielikuva. Tampereen yliopisto 1960–2000 [A period of transition and image. The University of Tampere from 1960 to 2000]. Tampere: Tampereen yliopisto. Osuuskunta Vastapaino.
Kaarninen, M. (2011). Alue ja kieli yliopistokiistojen ytimessä [region and language at the heart of univeristy disputes]. In A. Heikkinen and P. Leino-Kaukiainen (Eds.), Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historia II [Education and the school bench. Education and schooling in Finland from the 1860s to the 1960s. A history of Finnish education and schooling II) (pp. 139–140). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kangas, L. (1992). Jyväskylän yliopistokysymys 1847–1966. Tutkimus korkeakoulun perustamisesta ja kehityksestä yliopistoksi [The University Question 1847–1966. A Study of the Foundation of the Jyväskylä Institute of Pedagogics and Its Developmetn into a University]. Jyväskylä: Studia Historica Jyväskyläensia, 44.
Kangas, L. (2009). Jyväskylän seminaarin synty. In P. Einonen, P. Karonen & T. Nygård (Eds.), Jyväskylän yliopiston historia. Osa I. Seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun aika 1863–1966 [A history of the University of Jyväskylä. Part I. The period of the Teacher Training Seminary and the College of Education 1863–1966]. 13–16. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.
Kivinen, O., Rinne, R., & Ketonen, K. (1993). Yliopiston huomen. Korkeakoulupolitiikan historiallinen suunta Suomessa [University tomorrow. The historical course of Finnish higher education policy]. Helsinki: Hanki ja Jää.
Klinge, M. (1990). Professoreita [Professors]. Keuruu: Otava.
Kuusi, S. (1967). Miten Jyväskylän yliopisto syntyi? [How did the University of Jyväskylä come about?] (Studia Historica Jyväskyläensia VI). Jyväskylä: Yliopisto.
Leikola, A. (1990). Laitosten maailmat [The worlds of departments]. In M. Klinge, R. Knapas, A. Leikola, & J. Strömberg (Eds.), Helsingin yliopisto 1917–1990. Helsingin yliopisto 1640–1990. Kolmas osa [The University of Helsinki from 1808 to 1917. The University of Helsinki from 1640 to 1990. Part III] (pp. 459–517). Helsinki: Otava.
Leino-Kaukiainen, P., & Heikkinen, A. (2011). Yhteiskunta ja koulutus [Society and Education]. In A. Heikkinen & P. Leino-Kaukiainen (Eds.), Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historia II [Education and the school bench. Education and schooling in Finland from the 1860s to the 1960s. A history of Finnish education and schooling II] (pp. 11–33). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Muhonen, R. (2014). Opinteitä ikääntyvien yliopistoon. Sotien sukupolvi ja yliopiston ylistys. [The educational careers of students at the Third Age – the war generation and the great esteem accorded to the university]. Jyväskylä: Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 506.
Rasila, V. (1973). Yhteiskunnallinen korkeakoulu 1925–1966 [The School of Social Sciences 1925–1966]. Tampere: Tampereen yliopisto.
Rossi, L. (1995). Perinteitä ja persoonia. Juhlakirja Turun yliopiston täyttäessä 75 vuotta [Traditions and personalities. A jubilee book dedicated to the 75th anniversary of the University of Turku].Turku: Turun yliopisto.
Silvennoinen, O., Tikka, M., & Roselius, A. (2016). Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airueet [Finnish Fascists –The Heralds of Black Dawn]. Helsinki: WSOY.
Strömberg, J. (1990). Ylioppilastulvasta sääntelyyn [From the flow of matriculated students to steering]. In M. Klinge, R. Knapas, A. Leikola, & J. Strömberg (Eds.), Helsingin yliopisto 1917–1990. Helsingin yliopisto 1640–1990. Kolmas osa. [The University of Helsinki from 1808 to 1917. The University of Helsinki from 1640 to 1990. Part III]. Helsinki: Otava.
Tuomaala, S. (2011). Kamppailu yhteisestä koulusta ja oppivelvollisuudesta. [The Battle over Common School and Compulsory Education]. In A. Heikkinen & P. Leino-Kaukiainen (Eds.), Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historia II [Education and the school bench. Education and schooling in Finland from the 1860s to the 1960s. A history of Finnish education and schooling II] (pp. 95–110). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Author information
Authors and Affiliations
Rights and permissions
Copyright information
© 2019 Springer Nature Switzerland AG
About this chapter
Cite this chapter
Välimaa, J. (2019). The First Decades of Independence – White Finland. In: A History of Finnish Higher Education from the Middle Ages to the 21st Century. Higher Education Dynamics, vol 52. Springer, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-030-20808-0_9
Download citation
DOI: https://doi.org/10.1007/978-3-030-20808-0_9
Published:
Publisher Name: Springer, Cham
Print ISBN: 978-3-030-20807-3
Online ISBN: 978-3-030-20808-0
eBook Packages: EducationEducation (R0)