Advertisement

Development in the Growth Base of the ‘Oulu Phenomenon’

The role of systems/software methodologies
  • Henry Oinas-Kukkonen
  • Jouni Similä
  • Pentti Kerola
  • Petri Pulli
  • Samuli Saukkonen
Part of the IFIP International Federation for Information Processing book series (IFIPAICT, volume 174)

Abstract

Oulu has been a place for business and export industry in Northern Finland. In the 1970s began a difficult period of recession. Then, declining and unemployment-ridden Oulu seemed unexpectedly to start to boom. High technology products were being produced in the city and these products were sold more and more in international market. The main contribution of the paper is to provide a more thorough view of the multi-scientific expertise apparent in the gradual building of the growth base of the’ Oulu phenomenon’. The analysis shows the crucial role of system-theoretical and software-oriented expertise and complements earlier views.

Key words

Systems software Oulu computing history Finland 

References

  1. 1.
    Jouko Vahtola, “Oulujokisuun keskusasema 1500-luvulla,” Valkean kaupungin vaiheet: Oulun historiaa (Rovaniemi: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1987), pp. 65–70; Eino Siuruainen, “Talouselämä Oulussa,” Valkean kaupungin vaiheet: Oulun historiaa, pp. 200–207; Turo Manninen, Oulun kaupungin historia, Volume VI (Oulu: Oulun kaupunki, 1995), p. 79.Google Scholar
  2. 2.
    See e.g. Hot Tech Cities. BerliNews, 31. March 2000. http://www.berlinews.de/archiv/928.shtml; Carol J. Williams, “A Wireless Wake-Up Call for Finland; The mobile communications industry has reinvigorated the country, changing the way Finns work, play and see their place in the world.” The Los Angeles Times; November 8, 1999.Google Scholar
  3. 3.
    Comp. e.g. Mika Kulju, Oulun ihmeen tekijät (Helsinki: Ajatus, 2002), passim; Matti Otala, Uskalla olla viisas (Helsinki: Ajatus kustannusosakeyhtiö, 2001), passim; Manninen, pp. 127–128; Experts trust Oulu: the secret of the “Oulu phenomenon ” (City of Oulu, Economic affairs office, 199-?), passim.Google Scholar
  4. 4.
    “Elektroniikan tutkimustyötä Oulun yliopistossa” (Research work in electronics at the University of Oulu), Kaleva, 13.9.1969, p. 4; “Elektroniikan teollisuus on hyvässä myötätuulessa” (Electronics industry in good downwind), Kaleva, 10.8.1971, p. 3.Google Scholar
  5. 5.
    _Professor Seppo Säynäjäkangas, “Elektroniikka muuttaa maailmankuvaamme” (Electronics will change our world view), Kaleva, 12.6.1976, p. 2.Google Scholar
  6. 6.
    Professor Pentti Lappalainen, “Helmitaulusta tietokoneeseen” (From an abacus to a computer), Kaleva, 12.5.1976, pp. 2, 4.Google Scholar
  7. 7.
    “Tutkimusta lisää Pohjois-Suomeen? VTT:n haaraosasto perusteilla Ouluun” (More research in Northern Finland? VTT’s branch office to be established in Oulu), Kaleva, 4.2.1972, p. 11.Google Scholar
  8. 8.
    “VTT aloittaa Oulussa 1.3” (VTT starts in Oulu 1.3), Kaleva, 16.2.1974, p. 1.Google Scholar
  9. 9.
    Professor Matti Otala, VTT, “Elektroniikassa kaikki mahdollista” (In electronics everything is possible), Kaleva, 15.9.1975, p. 5.Google Scholar
  10. 10.
    “Tuotekehittelyn merkitys kasvaa” (Importance of product development grows), Kaleva, 2.3.1978, p. 13.Google Scholar
  11. 11.
    “Yritysten syntymistä tuettava tehokkaammin” (Birth of companies should be supported more effectively), Kaleva, 25.2.1980, p. 10.Google Scholar
  12. 12.
    “Elektroniikan ohjelmakehitys keskittymässä Oulun seudulle” (Electronics program development concentrating in Oulu area), Kaleva, 19.5.1984, p. 20.Google Scholar
  13. 13.
    “Tietokonetekniikan laboratorio Ouluun” (Laboratory of computer technology in Oulu), Kaleva, 4.3.1983, p. 15.Google Scholar
  14. 14.
    “Oulun yliopisto avasi ovensa: Mannerkoski uskoo teknologiakylään” (University of Oulu opens its doors: Mannerkoski believes in technology park), Kaleva, 2.9.1982, p. 6.Google Scholar
  15. 15.
    “Lisää atk-opetusta: Automaattinen tietojenkäsittely laajenee nopeammin kuin jähmeä koulutus-ja työllisyyssuunnittelu” (More adp education: Automatic data processing expands faster than sluggish education and employment planning), Kaleva, 3.11.1982, p. 2.Google Scholar
  16. 16.
    “Mallia brittien tukitoimista: Elektroniikka-alan kehittämistä tutkitaan” (Model from Brittish support actions: Investigation of development of electronics industry), Kaleva, 6.10.1976, p. 6.Google Scholar
  17. 17.
    “VTT ja Oulun yliopisto aloittavat yhteistyön” (VTT and University of Oulu start cooperation), Kaleva, 31.8.1974, pp. 1,2.Google Scholar
  18. 18.
    “Komponenttituotanto tulossa elektroniikkateollisuuteemme” (Component production coming into our electronics industry), Kaleva, 15.10.1979, p. 9.Google Scholar
  19. 19.
    Antti Piippo, Aspo, “Oulu ei oivalla missä mennään” (Antti Piippo: Oulu does not realize where we are going), Kaleva, 25.2.1980, p. 10.Google Scholar
  20. 20.
    “Elektroniikkakylästä vauhtia” (Momentum from electronics park), Kaleva. 25.2.1980, p. 10; Oulusta on päätetty tehdä Suomen elektroniikkateollisuuden keskus (Oulu has been decided to become the centre of electronics industry in Finland), Kaleva, 2.2.1981, p. 10.Google Scholar
  21. 21.
    “Keskiviikkona perustettu Oulun Teknologiakylä Oy selvä osoitus: Oulun elinkeinopolitiikkaa kehitetään nyt tarmokkaasti” (Oulu Technology Park established on Wednesday a clear sign: Oulu’s industrial policy is developed vigorously), Kaleva, 1.4.1982, p. 18.Google Scholar
  22. 22.
    “Eurodatan elektroniikkatuotanto uusilla urilla” (Eurodata’s electronics production in new tracks), Kaleva, 10.8.1975, p. 2.Google Scholar
  23. 23.
    “Elektroniikkatehdas vihittiin” (Electronics factory inaugurated), Kaleva, 4.5.1974, p. 7.Google Scholar
  24. 24.
    “Ouluun lisää elektroniikkateollisuutta” (More electronics industry in Oulu), Kaleva, 4.7.1975, p. 1.Google Scholar
  25. 25.
    “Oulun teknologiakylän toimintaidea palkittiin” (Business idea of Oulu technology park awarded), Kaleva, 8.4.1984, p. 7.Google Scholar
  26. 26.
    Pekka Siltanen, “Korkean teknologian tyyssijaa synnytetään Oulun keskustaan” (Stronghold of high technology in centre of Oulu), Kaleva, 19.10.1982, p. 10.Google Scholar
  27. 27.
    “Oulun teknologiakylän osakkeista yleisöanti: Varoilla siirto Linnanmaalle” (Public issue of shares of Oulu technology park: funds used for transfer to Linnanmaa), Kaleva, 23.11.1984, p. 3; “Teknologiakylä aloittaa rakentamisen Linnanmaalla” (Technology park starts building in Linnanmaa), Kaleva, 26.9.1985, p. 18.Google Scholar
  28. 28.
    “Atk palveluyritys käyntiin Oulussa” (Adp service company starts in Oulu), Kaleva, 3.3.1979, p. 12.Google Scholar
  29. 29.
    “Yliopistomiesten atk-yhtiö tarjoaa tietoa yrityksille” (University men’s adp company offers know-how to industry), Kaleva, 6.11.1982, p. 16.Google Scholar
  30. 30.
    “Uusi tietokoneyhtiö perustettu Ouluun” (New computer company established in Oulu), Kaleva, 4.9.1979, p. 10.Google Scholar
  31. 31.
    “Atk-ala uskoo kasvun jatkuvan” (Adp industry believes growth to continue), Kaleva, 22.10.1981, p. 15.Google Scholar
  32. 32.
    “Suomen atk-teollisuus ohittanut hiljaiselon” (Finnish adp industry passes era of quiet Me), Kaleva. 9.1.1979, p. 10.Google Scholar
  33. 33.
    “Tietojenkäsittelyliitto koolla: Atk-oppia pitäisi lisätä keskiasteella” (Data processing association convenes: Adp education should be increased in middle level), Kaleva, 29.3.1979, p. 5.Google Scholar
  34. 34.
    Robert Brantberg, “ATK-82: Toimistoautomaatio, ATK ja tietoliikenne yhdistyvät” (ADP-82: Office automation, ADP and data communication converge), Kaleva, 4.3.1982, p.14.Google Scholar
  35. 35.
    “Atk-ammattien veto jatkuu voimakkaana” (Pull of adp professions continues strong), Kaleva, 19.12.1983, p. 8.Google Scholar
  36. 36.
    Tuulikki Ukkola, “Tietotekniikkaa: Joko lopultakin saadaan vauhtia tietotekniikan opetukseen?” (Do we finally get into stride in information technology education?), Kaleva, 23.3.1985, p. 2; “Tietotekniikan koulutusmäärät eivät juuri nouse” (Level of information technology education does not rise), Kaleva, 19.5.1985, p. 7; “Tietotekniikan ammattilaisista yhä suurempi pula” (Even stronger shortage of information technology professionals), Kaleva, 24.5.1985, p. 19; “Oulu tarvitsisi lisää teknologian koulutusta” (Oulu needs more technology education), Kaleva, 24.8.1985, pp. 3, 4; Rector Markku Mannerkoski, “Tietotekniikan merkitystä aliarvioitiin” (Importance of information technology was underestimated), Kaleva, 3.9.1985, p. 2.Google Scholar
  37. 37.
    “Tietojenkäsittelyn käytäntöön perehdytään” (Data processing practices discussed), Kaleva, 1.11.1975, p. 5; “Blanko-75 Oulussa — ATK-opetus palvelee käytännon työelämää” (Blanko-75 in Oulu — ADP education serves practical working life), Kaleva, 28.11.1975, p. 2; “Oulun Blanko-päivät: Kotimainen tietokone ‘täysin mahdollinen’” (Oulu’s Blanko days: Domestic computer “fully possible”), Kaleva, 29.11.1975, p. 4; “Tietojenkäsittely inhimillisemmäksi” (Data processing more humane), Kaleva, 25.11.1977, p. 11; “Tietojenkäsittely tulee yksilölliseksi” (Data processing becomes more individual), Kaleva, 3.10.1978, p. 1; Professor Yrjö Neuvo, “Automaatiokeskustelu Suomessa hakoteillä” (Discussion on automation in Finland off the track), Kaleva, 2.10.1979, p. 13; “Blanko-päivät tulossa: Atk:n käyttäjä vahvasti esillä” (Blanko days coming: Adp user strongly on view), Kaleva, 16.9.1980, p. 14, “Blanko-81: Atk-järjestelmä ei ole valmis ensi yrittämällä” (Blanko-81: Adp system is not ready on first try), Kaleva, 17.9.1981, p. 15; “Blanko-81: Käyttäjä oppii systemointia” (Blanko-81: User learns systemeering), Kaleva, 18.9.1981, p. 13; “Blanko-81: Nyt atk tulee konttoreihin” (Blanko-81: Now adp comes to office), Kaleva, 19.9.1981, p. 6; “Blanko-päivät kansainvälistyvät” (Blanko days becoming more international), Kaleva, 2.11.1982, p. 13; “Blanko osoitti jälleen elinvoimaisuutensa” (Blanko shows again its vitality), Kaleva, 13.11.1982, p. 18; “Uutta tietotekniikkaa puntaroidaan Oulussa” (New information technology deliberated in Oulu), Kaleva, 9.8.1985, p. 14; “Helsingin keskityspyrkimykset torjutaan: Blanko-näyttelyllä vakaa asema tulevaisuudessakin” (Helsinki’s centralization efforts countered: Blanko exhibition has a strong status also in the future), Kaleva, 27.9.1985, p. 8; “Tietotekniikkapäivät: Suomalaisella tietokonetekniikalla ‘ruusuinen tulevaisuus’” (Information technology days: Finnish computer technology has a “rosy future”), Kaleva, 28.9.1985, p. 18.Google Scholar
  38. 38.
    “Blanko-73 kertoo tietojenkäsittelystä Pohjois-Suomessa” (Blanko-73 tells about data processing in Northern Finland), Kaleva, 8.10.1973, p. 3.Google Scholar
  39. 39.
    “Blanko-päivät laajenevat: Elektroniikka-ala mukaan” (Blanko days expand: Electronics industry joining), Kaleva, 19.6.1981, p. 14.Google Scholar
  40. 40.
    Pentti Kerola, “Tietokone ihmisen auttajana” (Computer as man’s assistant), Kaleva, 18.12.1977, p. 2; Pentti Kerola, “Tietokone on nopea idiootti” (Computer is a fast idiot), Kaleva, 19.12.1977, pp. 2, 12; “Atk-suunnittelu kuin arkkitehdin työtä” (Adp design similar to architect’s work), Kaleva, 30.9.1980, pp. 1, 5; Robert Brantberg, “Ihminen on tärkein tietojenkäsittelyssäkin” (Human is most important also in data processing), Kaleva, 12.4.1981, p. 9; “Tietotekniikalle otetaan uutta suuntaa: Ihmiskeskeisyys valttia järjestelmäsuunnittelussa” (New direction for information technology: human centredness trump in systems design), Kaleva, 30.4.1984, p. 5.Google Scholar
  41. 41.
    “Ohjelmistoteollisuus kasvamassa Suomessa” (Software industry grows in Finland), Kaleva, 3.6.1982, p. 5.Google Scholar
  42. 42.
    “VTT:lle uusia tutkimusohjelmia” (New research programs in VTT), Kaleva, 15.10.1981, p. 15.Google Scholar
  43. 43.
    “Atk-alan palvelujen kysyntä voimistunut” (Demand for adp services strengthens), Kaleva, 31.3.1984, p. 17.Google Scholar
  44. 44.
    Comp. Manninen, p. 127.Google Scholar
  45. 45.
    “Edacomille Ouluun suunnitteluyksikkö” (Edacom’s development unit in Oulu), Kaleva, 8.12.1983, p. 19.Google Scholar
  46. 46.
    “Tietokone panee lämpölaskut kuriin” (Computer clamps down on energy bills), Kaleva, 6.2.1979, p. 1.Google Scholar
  47. 47.
    Professor Seppo Säynäjäkangas, “Elektroniikkainsinöörien koulutus Oulun yliopistossa” (Education of electrical engineers in University of Oulu), Kaleva, 7.10.1978, p. 2.Google Scholar
  48. 48.
    “Oulun seutu voimistuu atk-ohjelmien tuottajana” (Oulu regions grows stronger as adp software producer), Kaleva, 30.12.1985, p. 9.Google Scholar
  49. 49.
    “Mobira hajasijoitti ohjelmistoryhmän Ouluun” (Mobira decentralized software group to Oulu), Kaleva, 12.10.1985, p. 20.Google Scholar
  50. 50.
    “Huipputekniikan yritykset kilpailevat rnenosta Linnanmaalle” (High technology companies competing about moving to Linnanmaa), Kaleva, 23.11.1985, p. 22.Google Scholar
  51. 51.
    Experts trust Oulu: the secret of the “Oulu phenomenon” (City of Oulu, Economic affairs office, 199-?), pp.6–7; Manninen, p. 274.Google Scholar
  52. 52.
    Matti Salo, “Yliopiston kokonaiskehitys,” Oulun yliopiston historia, 1958–1993, pp. 109; Matti Salo, “Luonnontieteellinen tiedekunta,” Oulun yliopiston historia, 1958–1993, pp. 434, 435. Cooperation with the Faculty of Science was continuation to Kerola’s cooperation with the Faculty of Philosophy begun already in 1971.Google Scholar
  53. 53.
    Salo, “Yliopiston kokonaiskehitys,” p. 109; Salo, “Luonnontieteellinen tiedekunta,” pp. 428, 430, 435.Google Scholar
  54. 54.
    Salo, “Luonnontieteellinen tiedekunta,” pp. 435; Matti Salo, “Teknillinen tiedekunta,” Oulun yliopiston historia, 1958–1993, pp. 535–537.Google Scholar
  55. 55.
    Börje Langefors, Theoretical Analysis of Information Systems, (Lund: Studentlitteratur, 1966).Google Scholar
  56. 57.
    Pentti Kerola and Pertti Järvinen, Systemeering II—system theoretical and cybernetic model of IS development and use, in Finnish, (Helsinki: Gaudeamus, 1975); Pentti Kerola and Peter Freeman, “A comparison of life cycle models,” Proceedings, 5th International Conference on Software Engineering, March 9–12, 1981. San Diego, California, (IEEE Computer Society Press, 1981), pp. 90–99.Google Scholar
  57. 58.
    Juhani Iivari and Kalle Lyytinen, “Information Systems Research in Scandinavia—Unity in Plurality,” Scandinavian Journal of Information Systems, Vol. 10, No. 1&2, 1998, pp. 135–185.Google Scholar
  58. 59.
    Juhani Iivari and Erkki Koskela, “The PIOCO model for IS design,” MIS Quarterly, Vol. 11, No. 3 1987, pp. 401–419. The PIOCO models were developed on the basis of the PSC approach, especially utilizing socio-economic background theories. The PIOCO includes three metamodels of IS/SW, its development (including requirements, specification design, implementation and use) and the choice/quality criteria integrated as a hierarchical and dynamic whole.CrossRefGoogle Scholar
  59. 60.
    Yrjö Aulin-Ahmavaara, “A general theory of acts with application to the distinction between rational and irrational’ social cognition’,” Zeitschrift fur allgemeine Wissenschaftstheorie, Vol. VIII, No. 2, 1977, pp. 195–220.CrossRefGoogle Scholar
  60. 61.
    Juhani Iivari, “Object-oriented design of information systems: the design process,” in Object oriented approach in information systems, Proceedings of the IFJP TC8/WG8.1 Working Conference on the Object Oriented Approach in Information Systems, Quebec City, Canada, 28–31 October, 1991, edited by F. van Assche, B. Moulin, C. Rolland. (Amsterdam; New York: North-Holland; New York, N.Y., U.S.A.: Distributors for the U.S. and Canada, Elsevier Science Pub. Co., 1991), pp. 61–87.Google Scholar
  61. 62.
    Risto Nuutinen, Erkki Koskela, Juhani Iivari and Pentti Kerola, “Design and implementation experiences of a curriculum for the information systems architect (ISA) reflected on the IFIP/BCS curriculum,” in R. A. Buckingham, R. A. Hirschheim, F. F. Land and C. J. Tully (eds.), Information Systems Education —recommendations and implementation, (British Computer Society—Monographs in Informatics, 1987), pp. 179–203.Google Scholar
  62. 63.
    Pentti Kerola, Erkki Koskela, Risto Nuutinen and Tuomo Riekki, Tietojenkäsittelyn perustutkinnon kehittämisestä Oulun Yliopistossa (On Development of Master Level Curriculum for Information Processing Science (Information Systems Architects), in Finnish), Publications of Institute of Information Processing Science A10, (Oulu: University of Oulu, 1979).Google Scholar
  63. 64.
    International Committee, “Evaluation of Research and Teaching in Computer Science, Computer Engineering and Information Systems,” (Helsinki: Publications of the Academy of Finland, 1990), pp. 31–33.Google Scholar
  64. 65.
    Kulju, pp. 63–69.Google Scholar
  65. 66.
    Martti Karppinen, Minutes of a telephone call, 21.2.2003.Google Scholar
  66. 67.
    M. Pietikäinen, H. Hakalahti (eds.), Ohjelmointitekniikka (Software engineering, in Finnish), (Oulu: University of Oulu, Department of Electrical Engineering, 1979).Google Scholar
  67. 68.
    S. Saukkonen, Mikrotietokonesovellusten kehittäminen (Development of microcomputer applications), in Finnish, Blanko’ 79, 1.10.1979, Oulu, 4 p; S. Saukkonen, ”Ohjelmistotekniikka mikrotietokonesovelluksissa,” Mikrotietokoneiden ohjelmointi, osa 3, (”Software engineering in microcomputer applications”, Programming microcomputers, part 3), in Finnish, (Helsinki: Insinööritieto, 1980), pp. 155–80; S. Saukkonen, Ohjelmoinnin apuvälineet (Programming tools), in Finnish, Blanko’ 81, Oulu, syyskuu 1981, 3 p; S. Saukkonen, Mikrotietokoneiden uudet tehokkaat ohjelmointiympäristöt (New efficient programming environments for microcomputers), in Finnish, ELKOM’ 81, Helsinki, 12 p; S. Saukkonen, Ohjelmistoinsinöörin työkalut (Software engineer’s tools), in Finnish, Elektroniikkapäivät’ 85, Helsinki 13.–15.3.1985, 7 p.Google Scholar
  68. 69.
    Martti Karppinen, Minutes of a telephone call, 21.2.2003.Google Scholar
  69. 70.
    J. Iivari, E. Koskela, M. Ihme, I. Tervonen, A Conceptual Model for Embedded Software and its Production, (University of Oulu, Institute of Information Processing Science, Research papers series A7, 1986, 184 p).Google Scholar
  70. 71.
    Samuli Saukkonen, A Constructive Method for the Architectural Design and Correctness Verification of Real-Time Programs, (Acta Polytechnica Scandinavica, Ma 40, ISBN 951-666-170-X, 1983, 122 p. PhD thesis).Google Scholar
  71. 72.
    Veikko Seppänen, Acquisition and Reuse of Knowledge for Directing the Construction of Embedded Software, (Technical research Centre of Finland, Publications 66, Espoo, 1990. 218 p. Ph.D. thesis).Google Scholar
  72. 73.
    P. Kemppainen, Mobira Oy:n ohjelmistotyön käsikirja (Manual for software engineering at Mobira OY), in Finnish, V1.1 7.5.1984. 97 p.Google Scholar
  73. 74.
    W. Royce, “Managing the Development of Large Software Systems: Concepts and Techniques,” Proceedings, WESCON (1970).Google Scholar
  74. 75.
    SADT (Structured Analysis and Design Technique).Google Scholar
  75. 76.
    Barry Boehrn, Software Engineering Economics (New York, Prentice Hall, 1982).Google Scholar
  76. 77.
    Juhani Iivari, “Taxonomy of the experimental and evolutionary approaches to systemeering.” Proceedings of the IFIP TC 8 Working Conference on Evolutionary Information Systems. (Amsterdam, North-Holland, 1981), pp. 261–277.Google Scholar
  77. 78.
    P.T. Ward & S.J. Mellor, Structured Development for Real-Time Systems. Vol. 1–3. (New York: Yourdon Press, 1985).Google Scholar
  78. 79.
    P.T. Ward “The transaction schema: en extension of the data flow diagram to represent control and timing,” IEEE transactions on Software Engineering 12,2, 1986, pp. 198–210.Google Scholar
  79. 80.
    P. Kuvaja, J. Similä, L. Kraznik, A. Bicego, S. Saukkonen & G. Koch, Software Process Assessment & Improvement — The BOOTSTRAP Approach (Oxford, Blackwell Publishers, 1994).Google Scholar
  80. 81.
    History of Hollming. http://www.hollming.fi/history_business.html#.Google Scholar
  81. 82.
    Suomalaisen sähkö-ja elektroniikkateollisuuden laajentuminen 1980-luvulla (Expansion of Finnish electrical and electronics industries during 1980’s), in Finnish. http://www.info.uta.fi/winsoc/ajankohtaista/hist.htmtt9.Google Scholar
  82. 86.
    RCA 1802 Processor. http://www3.sk.sympatico.ca/jbayko/cpu2.html#Sec2Partl.Google Scholar
  83. 91.
    Vodafone. http://www.vodafone.com/.Google Scholar
  84. 92.
    Vodafone started in 1982 as a subsidiary of Racal Electronics bidding for the private sector UK cellular license. Vodaphone is currently world’s biggest mobile operator by number of subscribers.Google Scholar
  85. 93.
    “Mobira hajasijoitti ohjelmistoryhmän Ouluun,” (Mobira decentralized a software group into Oulu), Kaleva, 12.10.1985, p. 20.Google Scholar
  86. 94.
    Juha Rapeli. http://www.ee.oulu.fi/~tsuutari/Rapeli_pages/rapeliindex.html.Google Scholar
  87. 95.
    Mobira Cityman. http://www.rigpix.com/mobphoneana/mobira_cityman.htm.Google Scholar
  88. 97.
    Nokia in Finnish Innovations system. http://www.etla.fi/english/research/publications/searchengine/pdf/dp/dp811.pdf.Google Scholar

Copyright information

© International Federation for Information Processing 2005

Authors and Affiliations

  • Henry Oinas-Kukkonen
    • 1
    • 2
  • Jouni Similä
    • 3
  • Pentti Kerola
    • 3
  • Petri Pulli
    • 3
  • Samuli Saukkonen
    • 3
  1. 1.Department of HistoryUniversity of OuluFinland
  2. 2.Infotech Oulu, Oasis GroupUniversity of OuluFinland
  3. 3.Department of Information Processing ScienceUniversity of OuluFinland

Personalised recommendations