Advertisement

Ideal Types and Odd Men Out: Legal Literacy and Social Mobility in Nineteenth-Century Finland

  • Anna Kuismin
Chapter
Part of the World Histories of Crime, Culture and Violence book series (WHCCV)

Abstract

The focus of this chapter is on life stories of people who belonged to the lower strata of society, lived in the countryside, and had little or no formal education. Finnish-speakers formed the majority of the population, but Swedish was the official language of administration, judiciary, and further education until the last decades of the nineteenth century. Acquiring legal literacy skills was often linked to the language struggle in which practical and ideological purposes were equally important. On the whole, legal literacy contributed to the processes through which the Finnish society moved from the hierarchical estate system towards a civic society. On the individual level, it could enhance upward mobility. Naturally, there were individuals who had acquired some degree of legal literacy but did not rise on the social ladder. Some of them gained cultural capital, but there were also cases in which literacy skills were used for criminal purposes.

Keywords

Finland Nineteenth century Legal languages Nationalism Literacy Cultural capital Social mobility Countryside Peasants Self-education 

Bibliography

Unprinted Sources

  1. Finnish Literature Society, Literary Archives [Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kirjallisuusarkisto] [Helsinki, Finland]. A378: “Satuja arvokkaista henkilöistä. Kertoi Antti Ellonen Kiteeltä.”Google Scholar

Printed Sources

  1. A H-ri [Huotari, Akseli]. 1865. Kuhmosta. Oulun Wiikko-Sanomat, 10 June 1865, 3–4.Google Scholar
  2. [Anonymous]. 1851. Käyttäävätkö Talonpojat hengellisesti ja ajallisesti hyödyksensä tämän aikaisia Suomalaisten kirjailioiden teoksia? Maamiehen Ystävä, July 12.Google Scholar
  3. Björni, Frans Fredrik. 2002. Euran aika. In Karheita kertomuksia: Itseoppineiden omaelämäkertoja 1800-luvun Suomessa, ed. Anna Makkonen, 178–200. Helsinki: SKS.Google Scholar
  4. Forsström, Karl Ferdinand. 1862. Kirjoituksia laki-asioista. Viipuri: Clouberg ja K.Google Scholar
  5. Kylliäinen, Mikko, ed. 2006. Adam Ivendorff: Kirkonvartijan päiväkirja 1846–1897. (SKS:n Toimituksia 1080.) Helsinki: SKS.Google Scholar
  6. [Liedon mies]. 1861. Liedosta Marras kuun 20 p. Sanomia Turusta, November 29, 190.Google Scholar
  7. [Liedon poika]. 1861a. Liedosta marraskuun 1 p. Sanomia Turusta, November 8, 178.Google Scholar
  8. ———. 1861b. Liedosta joulukuun 10 p. Sanomia Turusta, December 20, 202.Google Scholar
  9. Manninen, Antti. 1863. Taito ja toimi: lyhykäinen käsikirja talouden hoitajille, Suomen talonpoikaisten maamiesten hyödyksi. Kuopio: A. Manninen and Fr. Ahlqvist.Google Scholar
  10. Päivärinta, Pietari. 1863. Lauseita Pohjanmaalta Suomenkielen joutumisesta wirka- ja oikeuskieleksi. Oulun Wiikko-Sanomat, April 4, 1.Google Scholar
  11. ———. (1877) 2002. Elämäni: Perhe-elämällinen kertomus. Helsinki: SKS.Google Scholar
  12. ———. 1903. Muistelmia kansallistaistelujen ajoilta. Nikolainkaupunki: Antti Hautala.Google Scholar
  13. Puhakka, Antti. 1847. Jussin juttureissu. Suometar, August 17, 1–3.Google Scholar
  14. Roslöf, Karl Gustaf. 1892. Muuan heikon ja paljon puuttuvaisen kristiveljen omakirjoittama elämänkertomus. Rauma: Karl Gustaf Roslöf.Google Scholar
  15. [Suutarla, Zefanias]. 1898. Suomalaisen Talonpojan elämänvaiheet: Kertonut tosielämän pohjalla Suomalainen Talonpoika. Porvoo: WSOY.Google Scholar
  16. Trapp, Robert. 1849. Käsi-kirja lain opissa talonpojille: asiat seuraavat toisian alku-puustavillisessa järjestyksessä. Trans. Gustaf Cannelin. Vaasa: Lundberg Edlund.Google Scholar

Secondary Literature

  1. Aaltonen, Esko. 1934. Paikallinen itsehallinto ennen kunnallislaitoksen syntyä. In Suomen kulttuurihistoria II, ed. Gunnar Suolahti et al., 227–261. Helsinki: Gummerus.Google Scholar
  2. ———. 1952. Antti Puhakka. In Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon, ed. Esko Aaltonen, Martti Haavio, Eino Jutikkala, and Aulis Oja, 350–358. Helsinki: WSOY.Google Scholar
  3. Alanen, Aulis J. 1952. Pietari Västi. In Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon, ed. Esko Aaltonen, Martti Haavio, Eino Jutikkala, and Aulis Oja, 186–196. Helsinki: WSOY.Google Scholar
  4. Barton, David, and Mary Hamilton. 1998. Local Literacies: Reading and Writing in One Community. London: Routledge.Google Scholar
  5. Haavio, Heikki. 1952. Matti Taipale. In Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon: 74 elämäkertaa, ed. Esko Aaltonen, 397–407. Porvoo/Helsinki: WSOY.Google Scholar
  6. Havu, Ilmari. 1921. Pietari Päivärinta: Kirjallishistoriallinen tutkimus. Porvoo: Werner Söderström.Google Scholar
  7. Heikkinen, Antero. 2000. Kirveskansa ja kansakunta: Elämän rakennusta Kuhmossa 1800-luvun jälkipuolella. Helsinki: SKS.Google Scholar
  8. Heino, Ulla. 2006. Roslöf, Kustaa (18311898). In Suomen kansallisbiografia 8, 373375. Helsinki: SKS.Google Scholar
  9. Hemminki, Tiina. 2008. Ilmajoen ja Nordmalingin talonpoikien varallisuuden ja luottosuhteiden vertailu perukirjojen mukaan vuosina 1796–1830. MA Thesis in Finnish History, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18967/URN_NBN_fi_jyu-200810015779.pdf?sequence=1. Accessed 1 July 2018.
  10. Honkanen, Lauri. 1998. Kansanrunoilija Adam Honkanen: Paikalliskulttuuria Pertunmaan kunnan Mansikkamäen- ja Nipulin kylistä vuosilta 1826–1913. Hartola: Mansikkamäen-Nipulin kyläyhdistys.Google Scholar
  11. Hyyryläinen, Torsti. 2012. Kuntainstituution kasvun ja erilaistuvan paikalliskehityksen välinen jännite maaseutupolitiikan lähtökohtana. In Maaseutu, yliopisto ja yhteiskunta, ed. Niklas Lundström and Seija Virkkala, 63–77. Vaasa: University of Vaasa.Google Scholar
  12. Jalkanen, Kaarlo. 1978. Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1870–1918. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura.Google Scholar
  13. Juntunen, Arja. 2003. Lukkari, talonpoika… rikas, rakas, köyhä: kansalainen, mies ja nainen Pietari Päivärinnan tuotannossa. Unpublished Licentiate Thesis, Department of Art Studies and Anthropology, University of Oulu.Google Scholar
  14. Jussila, Osmo, Seppo Hentilä, and Jukka Nevakivi. 2006. Suomen poliittinen historia 1809–2006. Helsinki: WSOY.Google Scholar
  15. Kauranen, Kaisa. 2007. Did Writing Lead to Social Mobility? Case Studies of Ordinary Writers in Nineteenth-Century Finland. In Ordinary Writings, Personal Narratives: Writing Practices in 19th and Early 20th-Century Europe, ed. Martyn Lyons, 51–68. Bern: Peter Lang.Google Scholar
  16. ———. 2013. Kustaa Brask, the Odd Man Out? The Self-Educated Philosopher and His Social Analyses of 19th-Century Finland. In White Field, Black Seeds: Nordic Literacy Practices in the Long Nineteenth Century, ed. Anna Kuismin and M.J. Driscoll, 120–133. Helsinki: SKS.Google Scholar
  17. Kuismin, Anna. 2012. Building the Nation, Lighting the Torch: Excursions into the Writings of the Rural Common People in 19th Century Finland. Journal of Finnish Studies 16 (1): 5–24.Google Scholar
  18. ———. 2013. From Family Inscriptions to Autobiographical Novels: Motives for Writing in Grassroots Life Stories in 19th-Century Finland. In White Field, Black Seeds: Nordic Literacy Practices in the Long Nineteenth Century, ed. Anna Kuismin and M.J. Driscoll, 101–119. Helsinki: SKS.CrossRefGoogle Scholar
  19. ———. 2015. Kiertokoulun ja kansakoulun välissä – Jacob Ahlsmanin kutsumus ja kriisi. Kasvatus & Aika 8 (2): 40–55. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/index.php?lan=1&page_id=626. Accessed 1 July 2018.
  20. ———. 2016. Ploughing with the Pen: Metapoetic Elements in Finnish Nineteenth-Century Peasant Poetry. In Reading and Writing from Below: Exploring the Margins of Modernity, ed. Ann-Catrine Edlund, T.G. Ashplant, and Anna Kuismin, 9–24. Umeå: Umeå University and Royal Skyttean Society.Google Scholar
  21. Lähteenmäki, Olavi. 1974. Zefanias Kustaanpoika Suutarla Rymättylän pitäjästä: Valistunut talonpoika maaseudun heräämisen murroksessa. In Turun historiallinen arkisto 29, 114–215. Turku: Turun historiallinen yhdistys.Google Scholar
  22. Laine, Esko M., and Tuija Laine. 2010. Kirkollinen kansanopetus. In Huoneentaulun maailma: Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle, ed. Jussi Hanska and Kirsi Vainio-Korhonen, 258–306. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.Google Scholar
  23. Laitinen, Kai, and G.C. Schoolfield. 1998. New Beginnings, Latin and Finnish. In A History of Finland’s Literature, ed. G.C. Schoolfield, 56–63. Lincoln/London: University of Nebraska Press.Google Scholar
  24. Laurikkala, Saini. 1951. Perukirjan laatijoista Varsinais-Suomen maaseudulla 1700-luvulla. In Turun historiallinen arkisto 11, 259–291. Turku: Turun historiallinen yhdistys.Google Scholar
  25. Laurila, Vihtori. 1956. Suomen rahvaan runoniekat sääty-yhteiskunnan aikana. Helsinki: SKS.Google Scholar
  26. Leino-Kaukiainen, Pirkko. 2007. Suomalaisten kirjalliset taidot autonomian kaudella. Historiallinen aikakauskirja 105 (4): 420–443.Google Scholar
  27. Liakka, Niilo. 1913. Pietari Västi, edusmies Porvoon valtiopäivillä. Kotiseutu 13 (2): 54–55.Google Scholar
  28. Linna, Väinö. (1959–1962) 2001. Under the North Star. Trans. Richard Impola. Ontario: Aspasia Books.Google Scholar
  29. Lyons, Martyn. 2013. A New History from Below? The Writing Culture of European Peasants, c. 1850–c. 1920. In White Field, Black Seeds: Nordic Literacy Practices in the Long Nineteenth Century, ed. Anna Kuismin and M.J. Driscoll, 14–29. Helsinki: SKS.Google Scholar
  30. ———. 2014. The Power of the Scribe: Delegated Writing in Modern Europe. European History Quarterly 44 (2): 244–262.CrossRefGoogle Scholar
  31. ———. 2017. The Future of the History of Writing. In Approaches to the History of Written Culture: A World Inscribed, ed. Martyn Lyons and Rita Marquilhas, 225–238. Cham: Palgrave Macmillan.Google Scholar
  32. Mäkinen, Ilkka. 2016. ‘The World Will Be Turned Upside Down, When Even the Maids Are Taught to Write’: Prejudices Against Teaching All People to Write in Nineteenth Century Finland. In Reading and Writing from Below: Exploring the Margins of Modernity, ed. Ann-Catrine Edlund, T.G. Ashplant, and Anna Kuismin, 25–39. Umeå: Umeå University and Royal Skyttean Society.Google Scholar
  33. Oja, Aulis. 1952. Antti Härjänsilmä. In Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon, ed. Esko Aaltonen, 1142–1147. Helsinki: WSOY.Google Scholar
  34. Ojajärvi, Aulis. 1952. Tuomas Taittonen: Kyytirättäri, kirjastomies, kulttuurihenkilö. In Kytösavut 5, ed. Aulis Ojajärvi and K. Lamminheimo, 184–198. Vaasa: Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto.Google Scholar
  35. Rantanen, Arja. 2014. Pennförare i periferin: Österbottniska sockenskrivare 1721–1868. Turku: Åbo Akademi.Google Scholar
  36. Schoolfield, George S. 1998. Introduction. In A History of Finland’s Literature, ed. G.C. Schoolfield, xvii–xxxx. Lincoln/London: University of Nebraska Press.Google Scholar
  37. Soikkanen, Hannu. 1966. Kunnallinen itsehallinto kansanvallan perusta: Maalaiskunnan itsehallinnon historia. Helsinki: Maalaiskuntien liitto.Google Scholar
  38. Stark, Laura. 2016. Motives for Writing and Attitudes Regarding Writing Ability Among Rural Commoners in Finland 1840–1900. In Reading and Writing from Below: Exploring the Margins of Modernity, ed. Ann-Catrine Edlund, T.G. Ashplant, and Anna Kuismin, 41–57. Umeå: Umeå University and the Royal Skyttean Society.Google Scholar
  39. Sulkunen, Irma. 2004a. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831–1892. Helsinki: SKS.Google Scholar
  40. ———. 2004b. Kultala, Keckman ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. In Henrich Zschokke, Kultala: Hyödyllinen ja huvittava historia, yhteiselle kansalle annettu, trans. Carl Niclas Keckmann, intr. Irma Sulkunen, vii–xviii. Helsinki: SKS.Google Scholar
  41. Teperi, Jouko. 1986. Elämää maaseudulla sata vuotta sitten: Suomalainen yhteiskunta Pietari Päivärinnan kuvaamana. Porvoo: WSOY.Google Scholar

Copyright information

© The Author(s) 2019

Authors and Affiliations

  1. 1.University of HelsinkiHelsinkiFinland

Personalised recommendations