Advertisement

The Agency and Practical Learning of a Lay Advocate in Seventeenth-Century Helsinki: The Case of Gabriel Abrahamsson

  • Petteri Impola
Chapter
Part of the World Histories of Crime, Culture and Violence book series (WHCCV)

Abstract

This chapter discusses seventeenth-century Sweden, where academically trained advocates and procurators emerged but attempts of advocacy monopoly failed. The case of Gabriel Abrahamsson—a son of a pastor, a former cavalryman and farmer, and, later on, a lower-level civil servant in Helsinki—proves that no specific privileged status or academic education was needed for advocacy in lower courts. The tradition to use any reasonable man as a legal representative continued, and trusted men from various social backgrounds with self-acquired legal skills acted as lay advocates. Gabriel learned law by doing. His voluminous private and office litigation enabled him to act increasingly as a legal representative for others.

Keywords

Legal languages Legal representative Lay advocate Advocacy Professionalisation Semi-professional Self-education Early modern work Human capital Social capital Seventeenth century Sweden Finland 

Bibliography

Unprinted Sources

  1. Kansallisarkisto (KA) [Finnish National Archives], Helsinki, Finland:Google Scholar
  2. Raastuvanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat [The record books of town courts]Google Scholar
  3. Helsingin raastuvanoikeuden tuomiokirjat (HRO) [The record books of Helsinki Town Court]Google Scholar
  4.  1650–1683, g:2–g:11Google Scholar
  5. Helsingin kämnerinoikeuden tuomiokirjat (HKO) [The record books of Helsinki Lower Town Court]Google Scholar
  6.  1661–1696, g:105Google Scholar
  7. Tammisaaren raastuvanoikeuden tuomiokirjat (TRO) [The record books of Tammisaari Town Court]Google Scholar
  8.  1650–1695, d:1Google Scholar
  9. Viipurin raastuvanoikeuden tuomiokirjat [The record books of Viipuri Town Court]Google Scholar
  10.  1678–1680, x:26Google Scholar
  11. Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat [The record books of the judicial districts]Google Scholar
  12. Porvoon ja Hollolan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat [The record books of Porvoo and Hollola Judicial District]Google Scholar
  13.  Varsinaisten asioiden pöytäkirjatGoogle Scholar
  14.   1678–1683, KO a:9Google Scholar
  15. Läänintilit [Provincial accounts]Google Scholar
  16. Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä [The Accounts of Province of Uusimaa and Häme]Google Scholar
  17.  Asiakirjoja, Tositekirja [Receipt book]Google Scholar
  18.   1648–1648, 7941Google Scholar
  19.   1653–1653, 7957Google Scholar
  20. Helsingin ruotsalais-suomalainen seurakuntaGoogle Scholar
  21.  Syntyneiden ja kastettujen luettelot [The List of Born and Baptised]Google Scholar
  22.   1667–1726Google Scholar

Printed Sources

  1. Åkerman, Birger, ed. 1937. Bouppteckningar i Helsingfors stad 1679–1808. (Suomen sukututkimusseuran julkaisuja 13.) Helsinki: Suomen sukututkimusseura.Google Scholar

Secondary Literature

  1. Aalto, Seppo. 2015. Kruununkaupunki: Vironniemen Helsinki 1640–1721. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.Google Scholar
  2. Ågren, Maria. 2017. Introduction: Making a Living, Making a Difference. In Making a Living, Making a Difference: Gender and Work in Early Modern European Society, ed. Maria Ågren, 1–23. Oxford: Oxford University Press.CrossRefGoogle Scholar
  3. Amelang, James S. 1984. Barristers and Judges in Early Modern Barcelona: The Rise of a Legal Elite. American Historical Review 89 (5): 1264–1284.CrossRefGoogle Scholar
  4. Bevan, Kitrina. 2013. Clerks and Scriveners: Legal Literacy and Access to Justice in Late Medieval England. PhD Dissertation, University of Exeter. http://hdl.handle.net/10871/10732. Accessed 1 July 2018.
  5. Blomstedt, Yrjö. 1973. Kuninkaallisen Majesteetin Oikeus Suomessa. In Turun hovioikeus 1623 31/10 1973 Åbo hovrätt, ed. Yrjö Blomstedt, 31–168. Porvoo/Helsinki: WSOY.Google Scholar
  6. Bomgren, Gunnar. 1937. Det svenska advokatväsendet före bildandet av Sveriges Advokatsamfund: en historisk överblick. Tidskrift för Sveriges Advokatsamfund 3 (2): 67–173.Google Scholar
  7. Bourdieu, Pierre. 1986. The Forms of Capital. In Handbook of Theory and Research for the Sociology of Education, ed. J. Richardsson, 241–258. New York: Greenwood.Google Scholar
  8. Bush, Jonathan A., and Alain Wijffels, eds. 2006. Learning the Law: Teaching and the Transmission of English Law, 1150–1900. 2nd ed. First published 1999. London: Hambledon Continuum.Google Scholar
  9. Castrén, Lauri. 1934. Piirteitä maamme asianajajalaitoksen kehityksen historiasta. Defensor Legis 15: 135–151.Google Scholar
  10. ———. 1945. Piirteitä asianajajia koskevista säädöksistä Ruotsi-Suomen vanhemman oikeuden mukaan. Defensor Legis 26: 93–98.Google Scholar
  11. Coleman, James S. 1998. Social Capital in Creation of Human Capital. American Journal of Sociology 94: 95–120.CrossRefGoogle Scholar
  12. Eilola, Jari. 2003. Rajapinnoilla: Sallitun ja kielletyn määritteleminen 1600-luvun jälkipuoliskon noituus- ja taikuustapauksissa. (Bibliotheca Historica 81.) Helsinki: SKS.Google Scholar
  13. Enckell, Gerald. 1994. Warnstedt i Finland. Genos 65 (2): 74–81.Google Scholar
  14. Giddens, Anthony. 1984. The Constitution of Society: Outline of the Theory of Structuration. Cambridge: Polity Press.Google Scholar
  15. Godenhielm, Bertil. 1932. Om advokat-institutets uppkomst och utveckling genom svensk-finsk lagstiftning före tillkomsten av 1734 års lag. Defensor Legis 13: 117–138.Google Scholar
  16. Grunér, Håkon S. 1937. Sakförarväsende och sakförarmonopol under tiden 1615–1734. Tidskrift utgiven av Juridiska Föreningen i Finland 73 (4–6): 664–685.Google Scholar
  17. Halila, Aimo. 1942. Suomen kaupunkien kunnallishallinto 1600-luvulla, 1. (Historiallisia tutkimuksia 28, 1.) Helsinki: Suomen Historiallinen Seura.Google Scholar
  18. ———. 1943. Suomen kaupunkien kunnallishallinto 1600-luvulla, 2. (Historiallisia tutkimuksia 28, 2.) Helsinki: Suomen Historiallinen Seura.Google Scholar
  19. Hanho, J.T. 1947. Suomen oppikoululaitoksen historia, 1: Ruotsin vallan aika. Porvoo: WSOY.Google Scholar
  20. Hassler, Åke. 1920. Om ställföreträdarskap i rättegång: Enligt svensk rätt. Lund: Lunds universitet.Google Scholar
  21. Holmberg, Håkan, Jerker A. Eriksson, and Yrjö Blomstedt. 1959. Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomari. Helsinki: Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys.Google Scholar
  22. Impola, Petteri, and Jari Eilola. 2015. Vastentahtoiset tunnustajat: Oppisäädyn aviottomat lapset 1600- ja 1700-luvun vaihteessa. Genos 86 (3): 138–149.Google Scholar
  23. Jägerskiöld, Stig. 1964. Hovrätten under den karolinska tiden och till 1734 års lag (1654–1734). In Svea hovrätt: studier till 350-årsminnet, ed. Sture Petrén, Stig Jägerskiöld, and Tord O:son Nordberg, 121–336. Stockholm: A. Nordstedt & söners förlag.Google Scholar
  24. Karonen, Petri. 1994. Kämnerinoikeudet Suomen kaupungeissa suurvalta-ajan alkupuolella (noin 1620–1660). (Studia Historica Jyväskyläensia 48.) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.Google Scholar
  25. ———. 1995. “Raastuvassa tavataan”: Suomen kaupunkien hallinto- ja oikeuslaitoksen toimintaa ja virkamiehiä suurvalta-aikana. (Studia Historica Jyväskyläensia 51.) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3481-1. Accessed 1 July 2018.
  26. ———. 1999. Turun ensimmäinen kaupantarkastaja Hans (John) Bogge. Suomen sukututkimusseuran vuosikirja 44: 127–147.Google Scholar
  27. ———. 2007. Perspektiv och metoder inom domboksforskningen i Sverige och Finland circa 1990–2005. In Domboken som filologiskt och historiskt forskningsobjekt, ed. Harry Lönnroth, 25–43. (Nordiska texter och undersökningar 30.) Uppsala: Uppsala universitet.Google Scholar
  28. ———. 2017. Royal Mayors (1620–1700): The Bane of the Burghers, the Crown’s Scourge, Effective Developers of Urban Government? In Personal Agency at the Swedish Age of Greatness 1560–1720, ed. Petri Karonen and Marko Hakanen, 219–244. (Studia Fennica Historica 23). Helsinki: Finnish Literature Society. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201712184739. Accessed 21 Feb 2018.
  29. Karonen, Petri, and Marko Hakanen. 2017. Personal Agency and State Building in Sweden (1560–1720). In Personal Agency at the Swedish Age of Greatness 1560–1720, ed. Petri Karonen and Marko Hakanen, 13–44. (Studia Fennica Historica 23). Helsinki: Finnish Literature Society. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201712184753. Accessed 1 July 2018.
  30. Kelley, Donald R. 1988. Jurisconsultus Perfectus: The Lawyer as Renaissance Man. Journal of the Walburg and Courtauld Institutes 51: 84–102.CrossRefGoogle Scholar
  31. Korpiola, Mia. 2009. On the Reception of the Jus Commune and Foreign Law in Sweden, ca. 1550–1615. Clio@Thémis 2: Histoires des cultures juridiques: Circulations, connexions et espaces transnationaux du droit. http://www.cliothemis.com/On-the-Reception-of-the-Jus. Accessed 1 July 2018.
  32. ———. 2014a. General Background: From Judicial Crisis to Judicial Revolution Through the Svea Court of Appeal? In The Svea Court of Appeal in the Early Modern Period: Historical Reinterpretations and New Perspectives, ed. Mia Korpiola, 23–54. (Skrifter utgivna av Institutet för rätthistorisk forskning, grundat av Gustav och Carin Olin 26.) Stockholm: Institutet för rätthistorisk forskning.Google Scholar
  33. ———, ed. 2014b. The Svea Court of Appeal in the Early Modern Period: Historical Reinterpretations and New Perspectives. (Skrifter utgivna av Institutet för rätthistorisk forskning, grundat av Gustav och Carin Olin 26.) Stockholm: Institutet för rätthistorisk forskning.Google Scholar
  34. Kuha, Miia. 2012. A Parody of the Church Service in Seventeenth-Century Finland. Reconstructing Popular Religion on the Basis of Court Records. Frühneuzeit-Info 23, no. 1–2 (Special issue: The Use of Court Records and Petitions”): 99–104. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201212213389. Accessed 1 July 2018.
  35. Lagus, Wilhelm Gabriel. 1834. Åbo hofrätts historia intill den 12 Nov. 1823, då hofrätten firade sin andra secular-fest. 1. delen. Helsingfors: Frenckell.Google Scholar
  36. Letto-Vanamo, Pia. 1983. Miksi Suomessa ei ole asianajajamonopolia. Oikeus 12 (1): 23–35.Google Scholar
  37. ———. 1987. Rahvaan oikeudenkäytöstä virallismenettelyyn: Suomalaisen alioikeusmenettelyn muutoksista 1600-luvulla. In Oikeutta ja historiaa: Heikki Ylikankaan 50-vuotisjuhlakirja, ed. Heikki Ylikangas, 126–139. Porvoo/Helsinki/Juva: WSOY.Google Scholar
  38. ———. 1989. Suomalaisen asianajajalaitoksen synty ja varhaiskehitys: oikeushistoriallinen tutkimus. (Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, A-sarja n:o 181.) Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys.Google Scholar
  39. ———, ed. 1991a. Suomen oikeushistorian pääpiirteet: sukuvallasta moderniin oikeuteen. Helsinki: Gaudeamus.Google Scholar
  40. ———. 1991b. Tuomioistuinmenettelyn historiaa: Rahvaan oikeudenkäytöstä valtiolliseen prosessiin. In Suomen oikeushistorian pääpiirteet: sukuvallasta moderniin oikeuteen, ed. Pia Letto-Vanamo, 28–42. Helsinki: Gaudeamus.Google Scholar
  41. ———. 1994. On the History of Assistance in Conflict Resolution in Finland: The Emerge of the Profession of Advocates in the 17th Century. Scandinavian Journal of History 19 (3): 193–200.CrossRefGoogle Scholar
  42. ———. 1995. Käräjäyhteisön oikeus: Oikeudenkäyttö Ruotsi-Suomessa ennen valtiollisen riidanratkaisun vakiintumista. (Oikeushistoriallisia julkaisuja 2.) Helsinki: Helsingin yliopisto, Rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitos.Google Scholar
  43. Lin, Nan. 2001. Social Capital: A Theory of Social Structure & Action. Port Chester: Cambridge University Press.CrossRefGoogle Scholar
  44. Lindström, Jonas, Rosemarie Fiebranz, and Rydén Jöran. 2017. The Diversity of Work. In Making a Living, Making a Difference: Gender and Work in Early Modern European Society, ed. Maria Ågren, 57–79. Oxford: Oxford University Press.CrossRefGoogle Scholar
  45. Messer-Davidow, Ellen. 1995. Acting Otherwise. In Provoking Agents: Gender and Agency in Theory and Practise, ed. Judith Kegan Gardiner, 23–51. Urbana/Chicago: University of Illinois Press.Google Scholar
  46. Miettinen, Riikka. 2015. Suicide in Seventeenth-Century Sweden: The Crime and Legal Praxis in the Lower Courts. PhD Dissertation, School of Social Sciences and Humanities, University of Tampere.Google Scholar
  47. Möller, Sylvi. 1954. Suomen tapulikaupunkien valtaporvaristo ja sen kaupankäyntimenetelmät 1600-luvun alkupuolella. (Historiallisia tutkimuksia 42.) Helsinki: Suomen Historiallinen Seura.Google Scholar
  48. Nallinmaa-Luoto, Terhi. 1974. Ylioppilaat turkulaisten asianajajina Turun Akatemian alkuaikoina. Defensor Legis 55: 310–316.Google Scholar
  49. Petrén, Sture, Stig Jägerskiöld, and Tord O:son Nordberg. 1964. Svea hovrätt: Studier till 350-årsminnet. Stockholm: A. Nordstedt & söners förlag.Google Scholar
  50. Pihlajamäki, Heikki. 2009. Kansan ja esivallan välissä: Suomalaisen asianajakunnan historia. Helsinki: Edita.Google Scholar
  51. Putnam, Robert D. 2000. Bowling Alone: The Collapse and Revival of American Community. New York: Simon & Schuster.Google Scholar
  52. Raevuori, Yrjö. 1947. Asianajotoiminnasta Ruotsi-Suomessa ennen vuoden 1734 lakia. Defensor Legis 28: 99–113.Google Scholar
  53. ———. 1968. Suomen asianajotoiminnan vaiheita. Porvoo: WSOY ja Suomen asianajajaliiton säätiö.Google Scholar
  54. Ramsay, Jully. 1909. Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden. Helsingfors: Söderström.Google Scholar
  55. Rantanen, Arja. 2014. Pennförare i periferin: Österbottniska sockenskrivare 1721–1868. Turku: Åbo Akademis förlag. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-765-753-2. Accessed 1 July 2018.
  56. Suolahti, Eino E. 1950. Ensimmäinen Vironniemen Helsinki (1640–1721). In Helsingin kaupungin historia, 1, ed. Eirik Hornborg et al., 275–437. Helsinki: Helsingin kaupunki.Google Scholar
  57. Toropainen, Veli Pekka. 2016. Päättäväiset porvarskat: Turun johtavan porvariston naisten toimijuus 1623–1670. (Annales Universitatis Turkuensis, Series C, Scripta lingua Fennica edita, 419.) Turku: University of Turku.Google Scholar
  58. Turunen, Olli. 2016. The Emergence of Intangible Capital: Human, Social and Intellectual Capital in Nineteenth-Century British, French and German Economic Thought. (Jyväskylä Studies in Humanities 285.) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6596-9. Accessed 1 July 2018.
  59. Vasara-Aaltonen, Marianne. 2017. Learning for the Legal Profession: Swedish Jurists’ Study Journeys ca. 1630–1800. LL.D. Dissertation, University of Helsinki, Faculty of Law. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3852-1. Accessed 1 July 2018.
  60. Westerlund, A.W. 1923. Turun hovioikeuden presidentit, jäsenet ja virkamiehet 1623–1923: elämäkerrallisia ja sukuhistoriallisia muistiinpanoja. 1 ja 2 nide. Turku: H. Edgrenin kirjakauppa.Google Scholar

Electronic Resources

  1. Kotivuori, Yrjö. 2005. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 [Academy of Turku/University of Helsinki Student Register 1640–1852]. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi. Accessed 1 July 2018.

Copyright information

© The Author(s) 2019

Authors and Affiliations

  1. 1.University of JyväskyläJyväskyläFinland

Personalised recommendations